1) Vanhin stipendeistä on vuonna 1873 perustettu Hildurin stipendi, jonka saajalta vaadittiin vain naimattomuutta. Rahaston perustivat kollegineuvos Carl von Schoultz ja hänen puolisonsa tyttärensä muistoksi, joka sai surmansa heidän Runolinna-huvilansa palossa Saimaan kanavan lähellä v. 1873.
Hildur Anna Matilda oli kuollessaan vain 10-vuotias, joten yliopisto-opinnot eivät olleet hänelle ajankohtaisia. Sanomalehdistä vuonna 1873 en löytänyt mainintaa kuolemastaan, tulipalosta enkä stipendin perustamisesta. Todennäköisesti entisen huvilan paikalle, Viipurin läheisyyteen, nousi myöhemmin Theodor Höijerin suunnittelema Runolinna (Suomen Teollisuuslehti 21/1886).
2) Tammisaarelainen piirilääkäri Georg Avellan perusti Aina Maria Avellanin stipendin vuonna 1888 vaimonsa Aina Maria Raninin muistoksi. Stipendin saajan piti kyvykkäästi ja vakavasti harjoittaa tieteellisiä opintoja.
Stipendistä julkaistuissa uutisissa ei anneta mitään perusteluja lahjoitukselle. Olisko Aina Maria halunnut opiskella? Ainakin isällään olisi ollut varaa sellaiseen.
Vuonna 1894 Georg Avellan perusti tyttärensä muistoksi Sigrid Avellanin stipendin "etupäässä Helsingin yksityisestä ruotsalaisesta tyttökoulusta tulleille."
(Georg Avellanin poika Carl Gustaf kunnostautui koulutuksen estämisessä, kuten olen jo aiemmin kertonut.)
3) Porilainen Gustaf Grönfeldt perusti vuonna 1892 stipendin "hyvätietoiselle ja varattomalle, etusijassa suomalaisesta alkeiskoulusta päässeelle tai Satakunnasta kotoisin olevalle naisylioppilaalle enintään 4 vuodeksi." Grönfeldt oli naimaton ja matrikkelitietonsa niukat. Ainakin kunnallisverotuksen näkökulmasta hänellä oli lahjoitukseen varaa (Björneborgs Tidning 26.2.1892 ).
4) Augusta Granberg on ensimmäinen entuudestaan tuttu nimi tässä listassa, joka onkin juuri loppumassa. Hän perusti stipendirahastonsa vuonna 1905 "Turun kaupungista kotoisin oleville".
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti