Helsingin rippikirja 1711 ja eri tavoin palastellut kirkonkirjat

Aiemmin tuli todettua, että Vakassa paljastetaan Helsingin ruotsalais-suomalaisen seurakunnan köyhäinhoidon (!) tileihin luetteloidussa niteessä olevan

mm. Kirkontilit (1704-1736), Penkkijärjestys (1600- ja 1700-lukujen vaihde), penkkijärjestys (1712), penkkijärjestys (1720-lukua), penkkijärjestys (1728).

Markkinakauppiaan tapaan voi sanoa "eikä tässä vielä kaikki". Läpikäynnissäni osuin ruotsalaisia 1700-luvun alun rippikirjoja muistuttaville sivuille. Esimerkki aukeamasta:

Näky palautti muistista sanat "Helsingin rippikirja vuodelta 1711". Näillä hakemalla löysin Petter Sund -projektin vanhasta tehtävälistauksesta tekstin

Sakari Tamminen: Vanhan rippikirjan viestejä sodan ja ruton ajan Helsingistä. SKHS vuosikirja 77 (1987) s. 41-51: "vanhimmassa tilikirjassa, vsta 1704 on tilimerkintöjen jälkeen 19 sivuinen rippikirja, jossa 575 nimeä KK 52 VA fol 175-193, ajoitus 15.3.-31.8.1711"

En muista mitä Tamminen oli sivuista saanut artikkeliinsa irti, mutta joku sukututkija voi löytää tiedonmuruja. Omaan tutkimukseeni kuuluva henkilö oli heti ensimmäisellä rivillä!

Toisen iloisen yllätyksen Helsingin kirkonkirja-aineistojen kanssa sain eilen Kansallisarkistossa. Viime viikolla (pidemmittä selityksittä) koin tarpeelliseksi tutustua piispantarkastuksen alkuperäiseen pöytäkirjaan, joka painetun version mukaan oli Helsingin kirkonarkistossa. Vakasta löytyikin sarja II Cc Piispantarkastusten pöytäkirjat, jossa yksikkö Piispantarkastusten pöytäkirjat 1676 - 1724 näytti mikrofilmaamattomalta. Tarkempi olisi kiinnittänyt huomiota sen tunnisteeseen I Aa:1, joka viittasi aivan toisaalle, mutta minä siirryin tilaamaan. Tuloksellisesti.

Piispantarkastuksista ei ollut originaalina suurempaa iloa, mutta sama sidos sisältää myös 1600-luvun lopun ja 1700-luvun alun historiakirjat! Olin jo luopunut ajatuksesta käydä läpi kummilistat, sillä mikrofilmiltä digitoidut sivut ovat kamalan näköisiä. Mutta originaalista sai jotain tolkkuakin ja pystyi kurkkimaan sisätaitteeseen. Läpikäynnillä sain tarkennettua elin- ja kuolinaikoja, joten olen kiitollinen Arkistolaitokselle poikkeamisesta säännöstä "alkuperäisiä ei anneta, jos on digitoitu". Oliko tarkoituksellista on eri asia.

Tunnisteen I Aa:1 perusteella luulisi nidoksen kuuluvan sarjaan I Aa Pää- ja rippikirjat, mutta ei sitä siellä ollenkaan. Viite digitoituun mikrofilmiin puuttuu myös yksiköstä Syntyneiden ja kastettujen luettelot 1667 - 1726, jossa on myös tuo tunniste I Aa:1. Arkistoalan standardien mukaan on varmasti toimittu, mutta amatööriasiakas kokee tilanteen hieman sekavaksi. On siis yksikköjä, joissa on muutakin kuin nimi lupaa, ja yksikköjä, jotka on hajotettu osiin niin, että mikään ei tarjoa tietä digitointiin. Onkohan muissakin seurakunnissa samanlaista sotkua?