Uudenmaankatu 38

Etelä-Helsingissä asumani vuosikymmenen aikana olen monta kertaa kulkenut Uudenmaankatu 38:n ohi. Helsingin kaupunginmuseon arkistoiman verkkonäyttelyn mukaan se on valmistunut vuonna 1865. Voisiko sanoa hieman enemmän?

Arkistolaitoksen digitaaliarkistosta saa yksinkertaisimmin esille kartan (

Kaupunkikartat (kokoelma) - Kaupunkikartat (kokoelma) - Helsingin kartat - Plan öfver Helsingfors. (Helsinki Ic* 43/- -)), josta näkee, että osoite kuuluu kortteliin 90 (Pelikaani). Tästä on merkittävää apua Helsinkin kaupunginarkiston digitoitujen aineistojen sekä henkikirjojen selauksessa.

Tieto rakennusvuodesta sopii siihen, että henkikirjasta 1865 en tonttia löydä. Viisi vuotta myöhemmin talossa asui kuusi taloutta (U65:1204)

Kaksi vuotta myöhemmin osoitteessa avattiin valokuvausateljee (Uusi Suometar 21.6.1872 ). Viisi vuotta myöhemmin siellä kuvasi A. H. Snellman (Uusi Suometar 16.4.1877). Valokuvataiteenmuseon Kuka kuvasi -tietokannan mukaan Anna Helena Snellmanin ura loppui hänen kuolemaansa vuonna 1879.

Viimeistään vuonna 1879 talossa alkaa liiketoimintaansa harjoittaa kellontekijä mestari J. Joel Saarikoski (Uusi Suometar 30.6.1879, 3.12.1880). Hän myös asui talossa vuoden 1880 henkikirjoituksen aikaan (U87:2181).

Vuoden 1885 henkikirjaa ei ole digitoituna tätä kirjoittaessani. Vuoden 1890 henkikirjasta (U119:749) on ilmeistä, että tontille on jo valmistunut vuoden 1910 väestönlaskennassa muistiinkirjattu kolmikerroksinen kivitalo, jossa oli 30 asuntoa (HKA kortisto).

Molemmissa ylle liimatussa henkikirjaitteissa on päälimmäisenä nimenä Carl Edward Pehrman. Hän oli talon omistaja, sillä "ehdotti raittiusseurojen ostettavaksi omistamaansa taloa 38 Uudenmaankadun varrella" (Uusi Suometar 17.9.1887). Hän oli saanut tontin omistukseensa vuonna 1865. Raittiustaloa ei paikalle tullut vaan Pehrman myi tontin poliisiylikonstaapeli Johan August Bäckmanille vuonna 1888. Tämä puolestaan myi sen "Suomen valtiolle" vuonna 1902 (HKA kortisto, Uusi Suometar 5.10.1902).

Lisärakennuksen vuoksi 1880-luvun jälkeisiä sanomalehti-ilmoitusten tietoja ei voi varmuudella sijoittaa puurakennukseen eikä sen asukkaita erotella henkikirjoituksissa. Mutta ainakin vuoden 1910 sivuista näkyi selvästi, että naapuritalossa toimi Pelastusarmeija. Eli Tuulispään 12/1909 kuvan oloisia ihmisiä.