Toki! Tosin kuten otsikko Surullinen laulu Kokemäeltä (1905) jo paljastaa, kyse ei ollut hauskasta jutusta. Kokemäkeläinen pariskunta oli tuolloisen rikostutkimuksen mukaan tappanut neljä lastaan. Tapaus on tietenkin mainittu sanomalehdissäkin (ainakin Satakunta 7.2.1905) ja perhettä tutkiva huomaisi rikoksen myös kirkonkirjoista (Kokemäen kuolleet. SSHY jäsenpuoli)
Tapauksesta tuli mieleen vuosia sitten löytämäni vuoden 1890 uutinen isänmurhasta Kokemäellä. Mainitsin sen kursorisesti täällä jo kertaalleen, mutta kun edelleen vaivaa, niin tarkastelin sitä taaas.
Sanomalehdessä (Lounas 4.3. ja 7.3.1890) kerrottiin, että perheen isän tuli kotiin "juopuneena ja pani maata". Tämän jälkeen 8- ja 12-vuotiaat poikansa olivat tarttuneet kirveeseen ja tappaneet nukkuvan/sammuneen isänsä. He "sanoivat syyksi hirmuiseen tekoonsa olleen isän kovan kohtelun heitä kohtaan sekä myös sen, että isä oli karkoittanut äidin edellisenä maanantaina pois kotoa". Yleistä tietoa oli, että hän
"kuului eläissään olleen pahantapainen ja juomari, saattaen kanssa-ihmisilleen ja varsinkin perheelleen sen kautta kaikenlaista ikävyyttä. Vaimonsa oli hän tavan takaa ajanut, milloin pitemmäksi, milloin lyhyemmäksi ajaksi pois kotoa."Kirkonkirjoista huomasin että uhri oli saanut merkintöjä näpistelemisestä ja murtovarkaudesta. Veljesten rikos on merkitty huomautus-sarakkeeseen, mutta mahdollinen vapausrangaistus ei sieltä selviä (kuten olen jo aiemmin oppinut). Pojat sisaruksineen menettivät äitinsä vuonna 1892. Vanhempi pojista muutti vuonna 1893 Harjavaltaan, josta vanhempansa olivat kotoisin, samoin kuin nuorempi vuonna 1899.
Nuoremman Kokemäeltä saama muuttotodistus on SSHY:n digitoinneissa ja siitä näkyy, että hän oli saanut sakkoja "osallisuudesta isänmurhaan". Sanomalehtien mukaan vanhempi veli oli varsinainen kirveeseen tarttuja. Turun maakunta-arkistossa voisi joskus tarkistaa hovioikeuden päätöksen. Korostuuko siinäkin uhrin huono maine?
1 kommentti:
Sattumalta tähän juttuun osuin, ja tähän muutama täydentävä kommentti, kun asia on jotensakin tuttu selvitettyäni tulevaa kirjaa varten Kokemäen luoteiskulman torpparien elämää 1800- ja 1900-lukujen vaihteesta. Blogissa viimeksi mainittu juttu koskee Järvi-Lassin eli Lasse Järviön eli Lars Henrik Stenlundin surkeaa loppua vuonna 1890. Tuolloin oli voimassa vuoden 1734 laki, minkä mukaan 7- 14 vuotias surmaaja oli velvollinen tekonsa takia maksamaan tavarastaan 30 talarin sakon. Jos alaikäisellä ei ollut maksaa tätä sakkoa, niin häntä tuli kurittaa vitsoilla kotonansa tai käräjähuoneen ovella "pahan sisunsa ja ikänsä mukaan". Tämän mukaisesti myös Järvi-Lassin pojat tuomittiin (Maamme lehti 24.3.1890).
Paikallisessa perimätiedossa Järvi-Lassin huono maine on selviö ja tuomiokirjoista löytyy 1870- ja 1800-luvuilta useampia riita- ja rikosjuttuja, joissa Lassi oli osallisena. Tämän vuoksi Laasin kuolemaa ei juurikaan surtu. Frans Vehka on Lalli lehdessä 15.9.1962 kertonut perimätietona, että "paikkakunnan ihmiset veivät pojille makeisia ja kaikkea hyvää, kun sellaisen roiston tappoivat" ja että "pojille piti antaa vitsat Haapion pihalla. vaan antamatta ne taisivat jäädä".
Tapahtumasta on aikanaan laadittu 30 säkeistöinen arkkiveisu, jonka tekijän sympatiat olivat nekin ennemminkin ymmärtämättömien poikien puolella. Blogissa on todettu, että Järvi-Lassi olisi ollut koitoisin Harjavallasta. Harjavallasta hän oli tosiaan muuttanut aikanaan Järviön torppaan, mutta hän oli kylläkin syntynyt ja kotoisin Kokemäeltä.
Lähetä kommentti