Mitä tiedämme Pietari Juustenista ja miten? (3. osa)

Kolmas Ramsayn lähde Pietari Juustenin elämälle on esi-isäni Paavali Juustenin työn ohessa tekemä piispahistoriikki, joka on Simo Heinisen käännöksenä (1988) tietenkin kirjahyllyssäni. Anti Pietarin suhteen on minimaalinen. Kolmannessa persoonassa Paavali kirjoittaa itsestään

Paavali oli jo silloin [vuonna 1536] orpo, sillä hänen isänsä oli kuusi vuotta ja hänen äitinsä kolme vuotta aikaisemmin (ankaran ruton raivotessa Viipurissa) nukkunut Herrassa.

Tiedämmekö edes, että Paavalin isän nimi oli Pietari? Edellisessä osassa mainitsemieni tohtori Bomanssonin tiedonantojen perusteella Hauhon kirkkoherra Severin Juustenin poika Bengt oli Tukholman valtiopäivillä vuonna 1602 kutsunut Paavalia sedäkseen. Ja aikaisemmin, vuonna 1594, hän oli maininnut isänsä isän nimeksi "Pehr Juusten".

Eli Pietari Juusten oli kuollut vuoden 1530 paikkeilla. Tämä sopii Viipurin kaupungin historiassa (J. W. Ruuth y.m. 1982 s. 301-304) esitettyihin tietoihin viipurilaisten kaupankäynnistä Tallinnaan. "Petter Just" oli kauppayhteyksissä 1521 Lütke van Myndenin kanssa ja sittemmin vuosina 1525-1526 Ficken kanssa. Syksyllä 1530 kauppaa teki "Hink Just", joka historiankirjoittaja tulkitsee Petterin pojaksi. Olisipa kiva tietää, mitä alkuperäisessä tekstissä lukee. Sama toive koskee tulkintaa, että vuodesta 1533 vuoteen 1542 Ficken kauppakumppanina ollut Jöns Just oli Hinkin veli.

Alkuperäislähde, josta sukulaisuussuhteiden maininnat tai mainitsemattomuus pitäisi tarkistaa, on Helmich Ficken tilikirja. Toivo T. Rinne toteaa näistä Turun Historiallisen Arkiston artikkelissaan (pdf)

Hän on ajan tavan mukaan itse pitänyt näitä tilikirjojaan, mutta kaikesta päättäen hänen taitonsa tässä suhteessa ei ole ollut kaikkein parhaimpia. Merkinnät ovat usein erittäin sotkuisia ja suoranaista huolimattomuuttakin voi havaita. Ficken kauppiastaidot sitä vastoin ovat olleet ilmeisen hyvät. Han on saanut huomattavan laajan asiakaspiirin Suomen rannikoita. Asiakirjoihin on kuitenkin merkitty vain ne kauppatapaukset, joista on syntynyt velka- tai luottosuhde. Tavanomaiset vaihtoon tai rahasuoritukseen perustuvat kauppatoimet ovat jääneet tämän kirjanpidon ulkopuolelle,

Veikkaukseni on, että sukulaisuussuhteet eivät tässä tilikirjassa näy ja ovat Viipurin historian kirjoittajan näkemystä.

Valokuvan "Grosse Strandpforte. Suur Rannavärav linna poolt, vaadatuna Pikalt tänavalt. Suur Rannavärav ehitati 1518-1529., AM 8544-30 F 10166"  Tallinnasta on ottanut Charles Borchardt ja sen on ladannut Wikimedia Commonsiin  Eesti Ajaloomuuseum.