Isakin ja vaimonsa Maria Elisabetin 7-vuotias tytär Mirjami sopeutui uuteen ympäristöön hyvin. Frenckellien kuskin poika Ernst ihastui Mirjamiin niin, että "lupasi tohtoriksi tultuaan naida hänet". Mirjami leikki myös talon omistajan lapsien kanssa ja kerran hänet kutsuttiin heidän lastentanssiaisiinsa, joita varten nuori neiti Frenckell lahjoitti Mirjamille leningin.
Harhailu Helsingin kaupunginarkiston digitoiduissa kartoissa ei tarjoa vastausta. Nykyinen P-Espa 7 on Ruotsin lähetystö, joka oli aiemmin Heidenstrauchin omistama. Frenckellin kirjakauppa oli satunnaisten verkkomainintojen mukaan (tässä ja tässä) Pohjois-Espan ja Unioninkadun kulmassa Dromedaari-korttelin puolella. Eli nykyisen turisti-infon talossa? Elkan digitoinneissa on kuva kyseisestä risteyksestä vuodelta 1866, Frenckellin kirjapainon arkistosta. Ja SLS on digitoinut kuvan, jossa nykyisen turisti-infon paikalla on Edlundin kirjakauppa, joka mainittiin toisessa edellä linkitetyssä sivussa, joten eiköhän tämä tullut jo selväksi. Kuvan oikean reunan talo oli Frenckellin talo, johon Pulsin perhe muutti:
P.S. Jacob Ahrenberg mainitsee muistelmiensa Människor som jag känt : personliga minnen, utdrag ur bref och anteckningar neljännessä osassa toisen Espan kulman. Ahrenbergin opiskeluaikaan eli 1860- ja 70-lukujen taitteessa Etelä-Espan ja Fabianinkadun kulmassa oli sijainnut vihreäksi maalattu puutalo, josta sai ravintoa, jota Ahrenbergin mukaan ei voinut kutsua ruuaksi. Tästä huolimatta paikka vetosi virkamiehiin ja upseereihin, jotka harrastivat siellä kortinpeluuta. Ulkopuolella olleessa isossa kyltissä oli nimi kyrillisin kirjaimin ja se luettiin (väärin) Babyloniksi. Oma litterointini: vavyljn.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti