Karjaalla 8.8. kirjoitetusta kirjeestä julkaistiin osia sanomalehdessä Inrikes tidningar 9.9.1765. Kirjeen kirjoittaja oli huolissaan kansan sivistyksestä, joka toimi esipuheena kehuskelulle.
Karjaalta, jossa ei ollut enempää kuin 80 taloa, pystyi hän laskemaan 10 papiksi koulutettua ja lisäksi 12-15 ylioppilaaksi päässyttä. Vai oliko ylioppilaita 12-15 ja näistä 10 papiksi koulutettua? Ja kuinka pitkän ajan kirjoittaja on laskenut mukaan, kun hän loppukappalessa toteaa, ettei kukaan omassa seurakunnassa palvelleista papeista ollut yli 50-60 vuotta vanha?
Kotivuoren ylioppilasmatrikkelin ohjattu haku (jota olen harvemmin hyödyntänyt) on valmis sylkemään ulos 68 ylippilasta, joiden syntymä- tai kotipaikka on Karjaa, joten kehuskelija ei ole tainnut puhua silkkaa soopaa.
Kolmekymmentä vuotta myöhemmin Perniöstä kirjoitettiin koulutusasiaa hieman konkreettisemmin ja tämä painettiin sanomalehteen Inrikes tidningar 6.9.1792. Paikkakunnalla oli aatelismies Thure von Köhler vaimonsa Juliana v. Morianin kanssa ottanut asiakseen 25-vuotishääpäivänsä kunniaksi palkita Hämeenkylän kinkereillä kaksi hyvin pärjännyttä lasta.
Virsikirjan ja hopearahan sai päivätyöläinen Daniel Carlssonin 12-vuotias tytär Sophia. Virsikirja ja pienempi hopearaha ojennettiin 7-vuotiaalle talonpojan tyttärelle Stina Jacobsdotterille. Molemmat olivat ikäluokkansa parhaimpia lukutaidossa.
Kirjoitus päättyy suositukseen, että muutkin varakkaat voisivat vastaavien palkintojen ojentamista harrastaa.
Sophian ja Stinan kasteita ei Hiskistä löydy, mikä on hieman yllättävää. Vielä omituisemmalta tuntuu, että aatelispariskunnasta ei verkkotietokannoista löydy juuri mitään lisätietoa. Martti Strangilta sentään Thuren kuolinpäivä 7.11. 1792. Hautausluettelon mukaan hän kuoli yllämainitussa Hämeenkylässä, jonka kartanon omistajan penkkiriidoista 1600-luvulla olen lukenut ja mahdollisesti tännekin kirjoittanut. Öö, vilahti siis tässä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti