Vasemmalla katsoo n. 1670-1690 ikuistettu asessori Johan Lagermarck, elinvuodet kuvan metatietojen mukaan 1620-1692. Mahdollisesti maalannut Jochim Lang. Perustiedot miehestä löytyvät Kotivuoren ylioppilasmatrikkelista, jossa kylläkin mies syntyy n. 1622 ja kuolee 1691. Ulvilassa, eli olihan tässä sentään jotain kiinnostavaa: "Omisti Pietniemen Porin pitäjässä."
Niilo J. Avellanin tietojen mukaan omistus alkoi vuonna 1671, jolloin Hannu Hannunpoika Örneramin leski Katarina Falkenklou luovutti Pietniemen velkansa suorittamiseksi Lagerstamille, joka vielä tuolloin oli Vassenius.
Oikealle on Kuvataiteen keskusarkiston tarjoamien tietojen perusteella ikuistettu Lagermarckin vaimo Christina Maria Ekenberg (1637-1666) ja jollain ilveellä tiedetään, että taulu on maalattu 10 vuotta hänen kuolemansa jälkeen. Ylioppilasmatrikkelissa ensimmäisen vaimon etunimi on pelkkä Maria, mutta kerrankos kaksoisnimistä on toinen jäänyt matkalle. Mutta kun vuonna 1676 oli jo kolmosvaimo menossa (ja edelleen elossa) niin miksi olisi maalattu ykkösvaimo?
Taidehistorioitsijat tietänevät ja ilmaisen tiedon hyödyntäjä jää miettimään rikkaalta ja luotettavalta näyttävän metadatan totuuksia.
P. S. Lagermarkeista jotain mielenkiintoista hapuillessani sanomalehtiarkistosta pulahti ulos Satakunnan Sanomat 25.10.1907, jossa Satakunnan museolle luovutettujen esineiden joukossa on aatelismiehen vormutakki, "jota on aikoinaan käyttänyt eräs luutnantti Lagermark Kustaa IV:nen Adolfin vihkiäisissä". Toivottavasti on tallessa, metatietoineen. Mielenkiintoisilta ja kulttuurihistoriallisilta kuullostavat myös
- Vääpeli Juhana Jaakko Rothin urhollisuudesta saama mitali, jonka toisella puolella on Ruotsin miekkatähdistön ritarimerkki, toisella ruotsiksi kirjoitus "urhollisuudesta taistelussa". Mitali on 10 pennin laajuinen, miekkatähdistön nauhassa rinnalla kannettava. Kerrotaan, että mitali oli neljän vuoden ajaksi unohtunut kenraali Aminoffin pöytälaatikkoon ja että Roth sai sen vasta 1815. Saatu lahjaksi Rothin perillisiltä.
- Svartholmanlinnan rautainen porttikilpi, jossa nähdään kohokuvauksessa esitettynä linnan torneja sekä haikara ottamassa ketun kurkkuun tarttunutta luuta. Kilpi on Loviisasta saatu ja on se aikoinaan kuulunut johonkin Svartholman linnan portin otsikkoon.
- Kaksi kappaletta Porin rusthollipataljoonan ruotusotilaan seinälle ripustettua puutaulua, joissaolevissa kirjoituksissa mainitaan sotilaan numero sekä mihin komppaniaan hän kuuluu.
- Karstulan tappelussa tunnetun everstin Otto Henrik von Fieandtin partaveitsi. Kuten tunnettu, asui Fieandt vanhuutensa päivät Rautalammin pitäjässä, josta sen näyttelijä K. Halonen on saanut ja museolle lahjoittanut.
- Kirja, joka sisältää Porin rykmentin tarkka-ampujakomppaniain tarkastuksissa 1805-09 kuluessa eri tarkastuspaikoissa pidettyjä pöytäkirjoja ja rullia. Kirja on kansiin sidottu, alkuperäinen käsikirjoitus ja seuraa sitä myöskin muutamia irtonaisia arkkeja.
- Erään kenraali Sandelsin Kuopiontakaista Savon puolustusta koskeva kirje.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti