Arkistolaitoksen spostipalvelu ja yksityisyyden suojaaminen

Arkistolaitoksen yleiseen spostiosoitteeseen lähetettyyn viestiin olen saanut kerran vastauksen: seisomalla Rauhankadun päivystystiskillä ja kysymällä henkilökohtaisesti. Vastauksen suullisesti annettuaan päivystäjä deletoi viestini. Arkistoseulontaa?

Mutta tuosta tapauksesta on vuosia, miten menee nyt? Testin paikka syntyi kun Anneli kertoi blogissaan, että maataloustiedustelujen näkeminen vaatii nykyään käyttöluvan. En ollut uskoa silmiäni, mutta Astia tosiaankin kertoi, että materiaali "Sisältää julkisuuslainsäädännön perusteella salassa pidettäviä yksityisyyden suojaan liittyviä tietoja, joiden käyttö edellyttää käyttölupaa."

Aidosti halusin tietää miksi moinen, joten Arkistolaitokselle lähti 23.11.2012 viesti otsikolla Maataloustiedustelujen käyttörajoituksen perustelu?‏ 

lukiessani Annelin ajatuksia maataloustiedusteluista tuli yllätyksenä niitä nykyään koskeva käyttörajoitus. Tarkistin bloginpitäjän ohjeen mukaisesti Astiasta, jossa todellakin on 1910 kohdalla teksti "Sisältää julkisuuslainsäädännön perusteella salassa pidettäviä yksityisyyden suojaan liittyviä tietoja, joiden käyttö edellyttää käyttölupaa. "

Olen kyseistä aineistoa useampia kertoja käyttänyt, enkä ymmärrä mikä siinä on yksityisyyttä vaativaa. Parhaan muistini mukaan ainoastaan tilan omistajan nimi mainitaan lomakkeessa. Onko tuolloin täysi-ikäisiä tilallisia todellakin vielä elossa merkittäviä määriä? 

Kaksi viikkoa on mennyt eikä vastausta ole tullut. Viestini meni perille, sillä automaattivastaus kertoi  "Kiitos yhteydenotostanne, Arkistolaitos on vastaanottanut viestinne. Mikäli tarvitsemme lisätietoja, otamme yhteyttä sähköpostitse." Verkkoartikkelin mukaan suoraan kysymykseen pitäisi viranomaisen vastata, mahtoiko muotoiluni jäädä epäselväksi? Tai väärään paikkaan eli otsikkoon?

Kysymyksiä:
1) Vastaako Arkistolaitoksessa kukaan sähköposteihin? Jos mikrofilmisalin päivystäjä ei käytä työaikaansa mikrofilmilaitteiden putsaamiseen eikä sposteihin vastaamiseen, niin mitä hän tekee? Edeltäjänsä pelasi pasianssia, mutta nykyään tietokoneruutua ei näe, joten asiakas ei tiedä. (Edeltäjän edeltäjän edeltäjä puunasi lukulaitteita ja tästä jäi mielikuva, että päivystäjä voisi moista tehdä eikä jättää puhdistusta asikkaiden syljenerityksen varaan.)

2) Onko henkilökunnan tietokantanäkymään talletettu käyttöluvan vaadinnan perustelu? Jollei, minne se on säilötty?

3) Millä tasolla käyttölupavaateen asetus tehdään? Olisiko mahdollista vapauttaa esim. 1910 tiedot? Sillä en todellakaan tajua, mitä yksityisyydensuojaa vaatii tieto siitä, onko ihmisen viljelemällä tilalla 100 vuotta sitten lantalassa betonilattia vai ei.

4) Jos lantalan lattia, kylvömäärät ja traktorin omistus ovat yksityisyyssuojaa vaativia asioita, niin mitä 1900-luvun materiaaleja arkistossa saa jatkossa katsoa ilman käyttöluvan hakua? Toistaiseksi käyttölupaa ei (Astiasta tarkistettuna) vaadita materiaaliin, josta voi lukea nimettyjen henkilöiden käräjillä vuonna 1921 saamia tuomioita juopumus-, viinanvalmistus- ja viinanmyyntirikoksista.

5) Eli onko mahdollisesti niin, että käyttölupavaade läiskästään ensisijaisesti niihin yksikköihin, joita sukututkijoiden tiedetään hyödyntävän? Ikäänkuin varmuuden vuoksi?

6) Toivottavasti Arkistolaitos on resurssoinut käyttölupa-anomusten annin paremmin kuin sähköpostivastailun.

Kuvat: State Library and Archives of Florida, Flickr Commons (pr25473 ja pr25476)