Nyt saan sinulle ilolla kertoa, että täällä perustetaan "Eläinsuojelusyhdistys", jommoisia yhdistyksiä jo maassamme useammassa paikassa on olemassa. Sellaisten yhdistysten tarkoitus on pääasiallisesti suojella eläimiä, niin paljon kuin mahdollinen on, kaikellaiselta rääkkäykseltä. Tällaiset seurat, jos jossakin, ovat hyvät ja kiitettävät, vaan niin tarpeen eivät ne voi olla missään, kuin juuri täällä Karjalassa, jossa näihin aikoihin asti on jokainen julma, jumalaton ja juoppo saanut armottomasti ruoskia, piinata, kiduttaa ja rääkätä laihaa, uupunutta ja horjuvaa hevos-luuskaansa, miten ikinä on voinut ja taitanut, joita kylläkin usiasti, ja erittäin noilla "onnen ja ilon päivinä" se on markkinoilla nähdään. Viime aikoina on kumminkin kaupungissa viskali warsinkin markkinoilla hevosrääkkäystä estänyt, ja onpa viskalin toimesta koko joukko onnettomia hevoskonia päässyt rääkkääjiensä käsistä rauhaan. (Laatokka 12.10.1882 no 41)
Kuvaus kotieläimien hoidosta sai vastineen, johon Paavo puolestaan vastasi
Onhan nähty erittäin niinä vuosina, jolloin on yleinen karjan ruoan puute, kuinka jo aikaisin keväällä lumikinoksista ja vesiojista nostellaan laihoja, puolittain nälkään nääntyneitä eläinraukkoja, jotka laihuuden heikkoudesta horjuen ja vilusta vavisten etsivät einettä, pureksien havuja, kangaskanervia y. m. (Laatokka 07.12.1882 no 49 & Laatokka 14.12.1882 no 50 )
Teksteistä voi arvata, että Paavo oli itse Sortavalan eläinsuojelusyhdistyksen toiminnassa mukana. Hän ei kuulunut yhdistystä valmistelleeseen toimikuntaan, mutta talvimarkkinoilla 1886 hän johti hevosten tarkastusta "tunnetulla harrastuksellaan" (Laatokka 5.10.1882, 9.2.1886). Ainakin vuonna 1885 hänet valittiin yhdistyksen toimikuntaan (Karjalatar 13.3.1885). Vuonna 1895 hän sai Suomen eläinsuojelusyhdistysten hopeisen kunniamerkin (Päivälehti 1.6.1895). Vuonna 1902 Sortavalan Eläinsuojelusyhdistyksen vuosikertomuksessa todettiin, että "Tehokkaimmasti on yhdistyksen harrastuksia paikkakunnallamme alusta pitäen ja edelleenkin ajanut postiljoni P. Widemark" (Laatokka 12.4.1902).
.jpg) |
| Laatokka 10.12.1890 |
Joulukuussa 1890 Paavo ilmoitti liittyneensä raittiusseuraan, joka oli perustettu Sortavalaan jo vuonna 1884. Aktiivisuudestaan kertoo paikalliskirje
Sortavalan pitäjästä. Raittius-aate alkaa vähitellen maaseuduillakin edistyä, koska jo aletaan pitää pieniä pitojakin ilman päihdyttäviä juomia. Niinpä jo Anjalan kylässäkin viime sunnuntaina talollinen Matti Mölsä piti isänsä hautajaiset ilman viinaa. Tämä olikin kiitosta ansaitseva jalo esimerkki muillekin. Pitäkööt vaan raittiita hautajaisia; onhan se kaunista ja kunniallista seisoa avonaisen haudan ääressä selvällä päällä, vaan ikävä ja surkuteltavahan se on, kun ruumiskirstun ympärilläkin hääritään väkijuomain vaikutuksista päihtyneinä hoiperrellen. Koetelkaat viettää häitäkin ilman viinaa, niin saatte nähdä, että aviopari on oleva yhtä onnellinen, jopa onnellisempikin, kuin väkijuomien kanssa alotetussa avioelämässä!
Pyydän lausua sulimmat sydämmelliset kiitokset kaikille, jotka ovat lahjoittaneet kirjoja ja sanomalehtiä maalle perustamiini raittius-lukutupiin, ja kiitollisuudella otan niitä vieläkin vastaan, erittäinkin raittius- ja uskonnollisia kirjoja, joista lukutuvissa vielä on suuri puute. Paavo Pajumaa. (Laatokka 19.03.1892 no 22)
Paavo kuitenkin pian koki toiminnan liian ahdasmielisenä ja hän perusti joulukuussa 1892 vaimonsa ja parin muun toimijan kanssa Pyrintö-raittiusseuran, joka tarjosi vapaampaa ohjelmaa (Laatokka 7.6.1923; Kylväjä 10/1923). Paavosta tuli seitsemäksi vuodeksi seuran puheenjohtaja ja Laatokka-lehdessä julkaistiin kymmeniä allekirjoittamiaan ilmoituksia raittiusesitelmistä ja paljosta muusta. Pyrintö sai pian yleisen valistusseuran piirteitä ja kunniakseen laskettiin m.m. käsityökoulun perustaminen (Laatokka 07.04.1894) ja maatalousnäyttely (Laatokka 12.09.1894). Vuoden 1900 alussa Paavo ei halunnut enää jatkaa esimiehenä "vanhuuden ja kivuloisuutensa takia" (Laatokka 21.2.1900).
Yhdistystoiminnan ohella Paavo edisti itselleen tärkeitä asioita myös sanomalehtikirjoituksin
- P. Pajumaan pakinoita I. Ojalan Olli ja hänen hevosensa. Laatokka 06.05.1884 no 19
- P. Pajumaan pakinoita. II. Eläinten hoito ja eläinrääkkäys. Laatokka 18.11.1884 no 47
- P. W-rk. Muutama sana maanviljelijöille. Laatokka 25.11.1884 no 48
- P. W-. Laatokan toimitukselle. Puu- ja kasvitarhoista. Laatokka 08.12.1885 no 49.
- P. W-. Puu- ja kasvitarhoista. Laatokka 12.01.1886 no 2
- P. W. Maanviljelyksen alalta. Laatokka 13.07.1886 no 28
- P. W. Hevosen lapauttamisesta. Laatokka 09.11.1886 no 45
- P. W-. Eläinsuojeluksesta. Laatokka 25.01.1887 no 4 B
- P. W. Muuan sana mehiläistenhoidosta. Laatokka 23.04.1890 no 33, Laatokka 30.04.1890 no 35, Laatokka 31.05.1890 no 44, Laatokka 04.06.1890 no 45, Laatokka 05.07.1890 no 54
- Paavo Pajumaan pakinoita eli Eläinrääkkäyksestä sananen. Laatokka 23.08.1890 no 68
- Paavo Pajumaan pakinoita II Laatokka 01.10.1890 no 79
- Paavo Pajumaan pakinoita III Varsan kasvatus ja hoito. Laatokka 29.11.1890 no 96
- Paavo Pajumaan pakinoita. IV. Nuoren hevosen opetuksesta. Laatokka 03.12.1890 no 97
- Paavo Pajumaan pakinoita V. Pahe yhteiskunnassa. Laatokka 24.01.1891 no 7
- Paavo Pajumaan pakinoita VI. Eläinrääkkäyksestä Laatokka 28.01.1891 no 8
- P. Widemarck: Suojelkaat kotieläimet... Laatokka 25.07.1891 no 59
- Paavo Pajumaan pakinoita VII Laatokka 26.09.1891 no 77
- Paavo Pajunen: Sortavalan pitäjästä. Laatokka 19.03.1892 no 22
- P. W-rk.: Taloudelliselta alalta I. Laatokka 27.08.1892 no 68
- P. W-rk: Raittiuden alalta sananen I. Laatokka 05.11.1892 no 88
- P. W-rk: Raittiuden alalta sananen II .Laatokka 16.11.1892 no 91
- P. W-rk: Raittiuden alalta sananen III Laatokka 26.11.1892 no 94
- P. W-rk: Raittiuden alalta sananen IV. Laatokka 21.12.1892 no 101
- P. Wrk. Lukekaapas tämä, markkinamiehet! Laatokka 25.01.1893 no 7
- Paavo Pajunen: Vastaus Wytergan Pekalle Sortavalasta Helmikuulla. Laatokka 22.02.1893 no 15
- P. Wrk. Taloudelliselta alalta II. Karjan ruokkiminen. Laatokka 26.04.1893 no 33
- P. Wrk. Taloudelliselta alalta. III. Karjan vaaliminen. Valoa ja ilmaa navettoihin. Laatokka 29.04.1893 no 34
- P. W:rk: Taloudelliselta alalta I. Ojittamisesta. Laatokka 12.08.1893 no 63
- P. W-rk: Taloudelliselta alalta II. Laatokka 19.08.1893 no 65
- P. W-rk. Raittiuden alalta I. Vapaudesta. Laatokka 09.12.1893 no 97
- P. W-rk. Raittiuden alalta II Joulu-ilosta. Laatokka 20.12.1893 no 100
- Paavo Pajumaan pakinoita. Laatokka 03.01.1894 no 1
- P. W-rk. Raittiuden alalta III. Laatokka 20.01.1894 no 5
- J. U. ja P. W-rk. Ääniä syvistä riveistä. Laatokka 31.03.1894 no 24 & 04.04.1894 no 25
- P. Wrk. Raittiudesta pari sanaa. Laatokka 05.01.1895 no 2
- P. Wrk. Taloudelliselta alalta. Palko- ja juurikasveista. Laatokka 11.05.1895 no 37
Tämän jälkeen Paavon kirjoituksia ei löydy Laatokasta muutamaan vuoteen. Paavo Pajumaan allekirjoittamasta kommentista Uudenkaupungin sanomissa 4.10.1895 näkyy, että Paavo oli lukenut ainakin yhden numeron entiseltä kotiseudultaan. Seuraavina vuonna hän avusti lehteä muutamilla kirjoituksilla.
- Paavo Pajumaan pakinoita (joulun oikea vietto). Uudenkaupungin Sanomat 18.12.1896 no 51
- Paavo Pajumaan pakinoita (alkoholi) Uudenkaupungin Sanomat 08.01.1897 no 2
- Paavo Pajumaan pakinoita (eläinsuojelu). Uudenkaupungin Sanomat 22.01.1897 no 4
- Paavo Pajumaan pakinoita (isänmaan asiaa) Uudenkaupungin Sanomat 05.02.1897 no 6
- Paavo Pajumaan pakinoita (lasten kasvatus). Uudenkaupungin Sanomat 05.03.1897 no 10
- Paavo Pajumaan pakinoita (alkoholi). Uudenkaupungin Sanomat 15.04.1897 no 16
Tekstit on tunnistettu Paul Widemarkin (1848-1924) kirjoittamiksi asiakirjojen, sanomalehti-ilmoitusten ja Laatokan historiikin (Laatokka 30.11.1911) avulla.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti