Neljä opettajaa ja seitsemän oppilasta

Itä-Suomen sanomat julkaisi 6., 8. ja 11.6.1895 nimimerkki J.S.:n muistelman Hajanaisia pätkiä kouluajoilta. Se ajoittuu "Noin puolikymmentä vuotta, ehkäpä vähän enemmänkin taaksepäin ajassa" eli jollain tarkkuudella 1880-luvun loppupuolelle. Koulussa "pienessä K:n kaupungissa" oli "kaksi luokkaa ja opettajia oli neljä". Oppilaita oli yhteensä 7. Valtion rahoilla pyörivää koulua kutsuttiin "Alkeiskouluksi".

Missä tällainen koulu on voinut sijaita? Kurkistin digitoituihin tilastojulkaisuihin. 

Tilastollinen osoitus Suomen alkeisopistojen tilasta ja vaikutuksesta lukuvuonna 1885–1886: Neljän opettajan kouluja ovat Uusikaupunki (26 oppilasta), Rauma (11), Maarianhamina (14), Käkisalmi (5), Pietarsaari (28), Tornio (21).

Tilastollinen katsaus Suomen alkeisopistojen tilaan ja vaikutukseen lukuvuonna 1886–1887: Maarianhamina (12 oppilasta), Uusikaupunki (25), Rauma (12), Käkisalmi (7), Sortavala (9), Kotka (24)

Tilastollinen katsaus Suomen alkeisopistojen tilaan ja vaikutukseen lukuvuonna 1887–1888: Maarianhamina (13 oppilasta), Uusikaupunki (25), Rauma (18), Lappeenranta (19), Käkisalmi (11), Sortavala (13), Kotka (18)

Ei aukoton todiste, mutta Käkisalmi on hyvin todennäköinen ehdokas ottaen huomioon, että muistelma julkaistiin Lappeenrannassa. Käkisalmen kaksivuotisen alkeisopiston oppilasmäärää päiviteltiin julkisesti esimerkiksi syksyllä 1885, jolloin "tuli vain 1 uusi oppilas kolmen entisen lisäksi. Ja kun näistäkin yksi aikoo erota, niin jää koko kouluun siis kaikkiaina 3 oppilasta."(Inkeri 6.9.1885) Oppilasmäärä oli myöhemmin taas tasan 7 oppilasta (Wuoksi 18.1.1890).

J. S.:n kertomuksen nimetön alkoholisoitunut "lilla-maisteri" esiintyy nimen kanssa alkeisopistossa syksyllä 1891 aloittaneen Santeri Nuotion (s. 17.7.1876) muistelmassa (*). Lilla-maisteriksi on toki voitu aina kutsua koulun nuorempaa opettajaa, mutta Nuotion mainitsema mies oli koulussa opettajana 1887-92, joten kyse on melko varmasti samasta henkilöstä. 

Muutaman  valtiokalenterin avaus paljastaa, että viralliset neljä opettajaa oli usein kutistunut kolmeen. Esimerkiksi vuonna 1886 rehtori Henrik Wilhelm Renqvist opetti matematiikkaa, luonnontieteitä, kalligrafiaa ja laulua. Uskonnon, historian, maantiedon, suomen ja ruotsin opettajan paikka oli vapaana ja sitä hoiti tilapäisesti ylioppilas Kaarlo August Törnqvist (myöh. Atte Tarjanne). Liikuntaa opetti Adolf Reinhold Rosengren (myöh. Aarnio). 

Henrik Wilhelm Renqvist

Renqvististä Nuotio antaa pitkän todistuslausunnon, joka alkaa seuraavasti:

Tästä miehestä, koko 10-vuotiselta oloajaltaan Käkisalmessa en koskaan ole kuullut pienintäkään moitteen sanaa. Jo hänen kookas, komea ryhtinsä, hieno, arvokas käytöksensä ja rehti katseensa, herätti tuntemattomienkin huomiota ja kunnioitusta häntä kohtaan. Kun tähän niin edustavaan ulkomuotoon yhtyivät vielä monipuoliset hengenlahjat, kuten tinkimätön rehellisyys, tarmokkuus, uhrautuva innostus kaikkeen jalostavaan, vaatimattomuus, kiintymys oppilaittensa huolenpitoon ja yleensä muut ylevän sielun ominaisuudet, niin tuskinpa koulun johtoa olisi voitu antaa parempiin käsiin. Oppiaineisiinsa koetti Renqvist aina herkällä innollaan syventyä mitä juurtajaksaisimmin selityksin ja taululle piirtämin kuvioin. Varsinkin pääaineisiinsa, geometriaan ja algebraan kykeni hän antamaan niin selvää neuvontaa, että ihme oli, ellei kuka sitä käsittänyt.  (Käkisalmelainen 1.11.1954)

Toisessa osassa muistelmaa Nuotio kirjoittaa:

Vielä muutama vuosi sitten, manalle mennyt rehti koulutoverini, kansakoulun johtajaopettaja Juho Natanael Vainio kysyi minulta sairasvuoteellaan Porissa: ”Oletko Santeri tavannut sellaista, kaikkien rehtorina suosimaa miestä, kuin Renqvist-rehtorimme? Minä en ainakaan.” Yhtyessäni asiassa täydellisesti häneen sukeutui keskenämme, mieleinen pitkä puhelu Renqvististä. (Käkisalmelainen 1.12.1954)

(*) "Käkisalmen lasimestarit" ja muita koulumuistoja viime vuosisadan loppukymmeneltä (Käkisalmelainen 1.11.1953), Syntyperäisen käkisalmelaisen onnellinta elämänaikaa I (1.1.1954), II (1.2.1954), III (1.3.1954), IV (1.4.1954), V (1.5.1954), VI (1.6.1954), VII (1.7.1954), VIII (1.8.1954), IX (1.9.1954), X (1.10.1954), XI (1.11.1954), XII (1.12.1954)