Kolme tuntia kuninkaallisessa linnassa (2/2)

Kuninkaan linnan juhlanäyttelystä, johon muuten pääsee erillishinnallakin, jatkoin kellarin Tre kronor -linnalle omistettuun museoon, jossa en parhaan muistini mukaan ollut koskaan aikaisemmin ollut vieraillut. Mistään tuoreesta kokonaisuudesta ei esillepanon perusteella kuitenkaan ollut kyse. 

Portaita koristanut selkeä aikajana herätti turhan korkeita toiveita. Kellariin päästyä vuonna 1697 palaneen linnan arkeologiset jäänteet olivat esillä kerta kaikkiaan sekavasti. Aikajanassa ei pysytty, mikä sai ajattelemaan, että esityksessä paikoilla oli merkitystä, mutta aina tätä ei sanottu selvästi.

Eniten mietitytti painotus 1600-lukuun. Aiempia vuosisatoja edusti selkeimmin pukukavalkadi ja aika pienellä ruudulla pyörinyt filmi rakennuksen vaiheista. En muista hiffasinko jo paikan päällä vai (jälleen) illan kävelykierroksella, että Tukholman linnalla ei ollut ennen 1600-lukua vastaavaa hallinnollista merkitystä. Mutta vähintäänkin olisi voinut kertoa linnan piirityksistä 1500-luvun alun sodissa ja Kristina Gyllenstiernasta.

Mutta positiivisen kautta: tähänkään osaan linnaa ei roudattu turistiryhmiä. Heitä en nähnyt myöskään Kustaa III:n patsaskokoelmassa. Se näytti presiis siltä kuin kuvissa. Perusasiat jäivät kuitenkin hämäriksi, sillä en jaksanut lukea kylttejä ja opastusvideo pyöri näytössä, jossa ei ollut kunnon kajareita, ja huoneessa, jonka lattia narisi jokaisen tulijan alla.

Sisäänpääsylipullani pääsin vielä Aarrekammioon katsomaan kruunuja ja muita vallan merkkejä. Ei kiinnostanut pätkääkään enkä muista oliko tämä ensimmäinen vierailuni tilassa.