Turun Wiikko-Sanomat 28.9.1822:
Halikon pitäjässä Karvalan kaksitaloisen kylän vieressä on kedon syrjässä miehen korkuinen hiekka- eli santa-kumpu, joka on varsin ymmyrkäinen ja epäilemätä ennen vanhuudessa ihmisiltä tehty. Kummun paikkaa kutsutaan puu-alhoksi, ja siitä on nykyisempinä aikoina vedetty santaa. Tätä tehdessänsä löysi tämän vuoden alussa Trakuuna Bohm kahden kyynärän syvyydestä saman kummun sisältä vanhan-aikaisen sota-kirveen, joka niinkuin muutkin senkaltaiset vanhat sota-aseet on hyvin kortteria pitkä, sinisen-harmaasta kivestä tehty ja hyvin sileäksi poleerattu. Sen keski-paikalla on reikä eli silmä, jossa on ollut varsi; yksi pää on pian kuin kalson eli nyrhin terä, toinen on vasaran muotoinen. Löyttäissä oli tämä kirves varsin ehjä, mutta sitten ovat lapset sen katkasseet silmän kohdatta poikki. Nyt löytyy sama sotakirves tallella Jahti-foudin Carl Forsbergin tykönä, joka asuu maantien vieressä varsin lähellä Häntälän Kestkievaria Halikossa.
Vanhoina Pakanaisuuden aikoina haudattiin ja uhrattiin sellaisiin ihmisten tekemiin kumpuin, suinkin Ruotsin maalla. Haudattaissa pantiin myös kuolleen sota-aseet hauta-kumpuun.
Museovirasto CC BY |
- Robert Bremer aloitti omakustannetuotantonsa
- Keisari jakoi mitalin
- Ajan-Tieto eli Muisto-Kirja merkillisimmistä tapauksista: "W. 1822 paloi suurin osa Oulunkaupunkia."
- A. Liukkosen Ajanjuoksu- ja elämänrakennuksen mukaan "V. 1822 oli niin sula talvi, että ainoasti Paavalin päivän kahdenpuolen oli maassa vähäu lumen härmää ja kesä tuli niin aikaseen, että huhtikuun alussa jo kylvettiin kauraa sekä järvet olivat sulana ja toukokuun lopulla oli jo tähkäpää rukiissa sekä täysi lehti puussa. Silloin tuli niin hyvä vuosi, jonkamoista ei ole usein nähty. "
- Mäntyharjun kirkko valmistui
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti