Kansallismuseossa aukesi jo lokakuussa 2022 uusi keskiajan esitys, mutta "ehdin" vasta viime sunnuntaina tutustumaan siihen.
Aloitus (tilan vastapäivään kiertäen) oli hyvin moderni eli eläinhistoriaa, mutta tulkinnassa eläimellä eli tässä tapauksessa hevosella oli vain välinearvo. Se oli "yksi arvokkaimmista eläimistä". Siksi, että "Ratsun ja miehen varustamisesta kuninkaan sotaan sai verohelpotuksia". Tässä kohtaa olisin kaivannut hieman tiukempaa analyysiä siitä, oliko ritarina olo taloudellisesti kannattavaa keskiajalla eli pohdintaa hevosen todellisesta "arvosta". Hevosen taakse kuvassani jää tosin jäi performatiivinen alue, jossa kävijät voivat reflektoida näitäkin kysymyksiä.
Kahdella pöydällä oli ruoan representaatioita ilman selostuksia. Ainakin omenat olivat selvästi yliedustettuina ja ehkä olisi ollut tarpeen selittää miten makkara keskiajalla tehtiin? Muistuttaa siitä, että eläimillä tehtiin muutakin kuin ratsastettiin sotaan.
Takaseinän meri oli hieno lisä maavoittoiseen museonäyttelyyn, mutta kuvani etualelle jäänyt keskeneräinen hirsirakennus vaatii museovierailta aika paljon. Toivottavasti monelle ei jää käsitystä, että keskiajalla ei ollut kattoja.
Keskiajalla ei takuulla ollut 1900-luvun alun pulpetteja, joten tämä osa näyttelyä oli minusta käsittämätön. Oliko "piirretään tikulla hiekkaan" liian kulunut ratkaisu? Vai liian sotkuisa?
Käyntini aikana ei ollut käytettävissä VR-peli, jossa "pelaaja kohtaa Ingeborg Aakentytär Tottin", joka on "voimakas sotilaskomentaja". Kierroksella tuli kuitenkin vastaan vielä aito haarniska,
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti