Kesyjä karhuja

Lapsuuden historiaa -sivustolla julkaistiin kuun alussa kirjoitukseni Vaaran paikkoja 1700-luvun lapsille. Kierrätin siihen blogiin jo kirjoitetut Matti Antinpojan kaksi pelastumista, mutta muita lasten kohtaamia onnettomuuksia en ole tänne jakanut. Parhaan muistini mukaan. 

Lukemista kaikille 18/1932

Yhteen tapaukseen liittyy vangittuna pidetyt karhut, joista itselleni tulivat mieleen Turun vastaavat. Sosiaalisen median keskustelussa kaveri muisti karhuja olleen myös Viaporissa ja kaivoi esiin Sampsa Hatakan blogitekstin. Toinen tuttava kertoi omassa tutkimuksessaan kohdanneen vastaavaa 1800-luvulla. Turun tekstin jälkikirjoituksessa olinkin todennut, että Helsingin kadulla kuljetettiin karhua 1850-luvulla Augusta Krookin muistelmassa. Samoihin aikoihin Heinolan kaupunkisaarnaajalla oli kesy karhu. 

Aika tehdä haku Kansalliskirjaston digitointeihin.

"Palasia Kaarle XII:n historiasta"... "Kauvan aikaa oli Kaarlella huoneissaan kumppalina kesy karhu. Kerran hän sillä juotti kannun viiniä ja nauroi sitte hovilaistensa kanssa, kun karhu päihtyneenä tuijakehteli ympäri huoneita. Mutta lopuksi karhu nousi linnan yliselle ja putosi alas eräästä luukusta, taittoi selkänsä ja kuoli." (Uusi Kuvalehti 3/1891)

"Lankkujen  ajo oli niihin aikoihin ylämaista Poriin runsasta ja niin saattoi tuollaiseen kestikievaritaloon yöpyä monta kymmentä hevosmiestä, sekä meneviä että palaavia. Tietysti siinä illan kuluksi lystitkin pystyyn pantiin, koska viuluniukkojen saanti ei tehnyt vaikeuksia. Ja tällaisiin tilaisuuksiin sattui sitten usien karhukin lattialle tanssimestariksi. Varmoista lähteistä tiedän, että kerran oli kolme kesyä karhua yhtä aikaa sattunut tällaiseen kestikievaritaloon yöksi ja että ne kaikki kolme myös antoivat näytteitä tanssitaidostaan. Tapaus on sattunut 1870-luvun alkuvuosina ja silminnäkijä elää vielä, nykyään 81-talvisena. Joka talvi oli karhuja niihin aikoihin kuljeteltu tuota talvitietä pitkin suuntaan tai toiseen. Yllä kuvattu ei siis ollut mikään epätavallinen nähtävyys muussa suhteessa kuin siinä, että karhuja sattui kokonaista kolme yhtä aikaa samaan taloon ja samoihin iltatansseihin." (Satakunnan Kansa 19.3.1932)

"Parisataa vuotta, aina vuoteen 1910, [Raalan] kartano oli Adlercreutz-suvulla. Heidän ajoiltaan ovat muistona koristeelliset lehtipuut maantien molemmin puolin, vanha päärakennus ja suuri puisto, missä aikoinaan tallustelivat Karjalasta tuodut kesyt karhut." (Suomen matkailu 2/1939)

"Kesy karhu löytyy tätä nykyä Joensuun kartanossa, missä se rautaketjulla on kiinnitetty tolppaan jokirannalla. Tämän nuoren karhun, joka on puoli kolmatta vuotta, onnistuu tuon tuostakin irroittua kahleestansa ja lähtee heti huvittelemaan lähitienoille. Niinpä se esim. elokuun 18 p:nä pääsi valloilleen ja syöksi ensiksi asuihuoneen luoksi talon isäntää etsimään, vaan kun siellä ei oltu kotona, rupesi se niin huimasti juoksentelemaan kartanon puistossa, että vastaan tulijoiden oli vaikeata ehtiä sitä välttää. Erään vanhan palkollisen viskasi se äkkiä kumoon ja monenmoisia kepposia siellä täällä tehtyänsä karkasi se vihdoin jokeen, josta eräs kartanon mies sai sen ansalla vangituksi. Karhu parka joutui nyt uuteen kahleesen, missä sillä tietysti on jotenkin ikävä." (Sanomia Turusta 22.8.1887)

"Me todellakaan emme tiedä, miten karhun laita oikeastaan on, juoko se vapaudessa eläissään viinaa, vai inhooko se sitä, vaan sen kyllä tiedämme, että n.s. karhunkuljettajain ennen oli tapana antaa kesylle karhulle viinaa, mutta silloin sai myöskin olla varuillaan, ettei se pääsisi ärtymään liiaksi, sillä silloin oli leikki poissa." (Aura 2.2.1890)

Uusi Suometar 18.8.1903

Suomen Kuvalehti 23/1919

"Eläinkunnan merkillisyyksiä esittää kesy karhu, joka kansikuvassamme tyhjentää hyvin ansaitsemansa maitopullon rasittavien sotaharjoitusten jälkeen, joita hänelle päivittäin antaa Hämeen ratsurykmentin ensimmäisen eskatroonan johtaja. Kesyjen villi- y. m. eläinten vaaliminen sotajoukoissa rintamillakin ollessa on yleismaailmallinen ilmiö ja merkillisyys sinään." (Suomen Kuvalehti 23/1919)

"Kesy karhu on maanviljelijä Arvi Niittylällä Pälkäneellä. Nalle on muutaman kuukauden ikäinen ja käyskentelee vapaana huvittaen ihmisiä, ainakin toistaiseksi. Karhu on sama, jonka aikaisemmin mainittiin olleen Hämeenlinnassa erään sotaväenosaston lemmikkinä." (Aamulehti 24.5.1921)

Karjala 13.10.1921

"Kivennavan pitäjän Kauksamon kylässä asuvalla talollisella Topias Savolaisella on kesytetty karhu. Savolaisen veljenpojan Toivo Savolaisen mennessä t. k. 13 pnä karhua syöttämään hyökkäsi karhu jostakin syystä hurjistuneena hänen kimppuunsa..." (Kannaksen lehti 19.12.1933)

Karjalainen 27.2.1934

"Johtaja Aapo Narkauksen tilalla elättinä oleva noin 7 kk. ikäinen naaraskarhu kyllästyi siinä määrin yksinäisyyteensä, että tempoi irti kiinnitysköytensä ja lähti taivaltamaan maailmalle..." (Pohjolan Sanomat 24.9.1939)

Maaseudun tulevaisuus 21.10.1939