Yleisen näyttelyn jälkikirjoitus: Suomi vuonna 1876

Kesän 1876 Yleistä näyttelyä varten tuotettiin näyttelykatalogin lisäksi satasivuinen katsaus Suomen suuriruhtinaskunta : tilastollisia tietoja Suomen ensimäisen yleisen näyttelyn Helsingissä 1876 johdosta, jonka kirjoitti K. E. F. Ignatius. 

Ensisijaisesti ulkomaiselle yleisölle (*) kirjoitetussa esittelyssä on tuttuja teemoja:

Järvirikkauden suhteen ei mitään maata Europassa, ci kenties koko maan päällä, taideta asettaa Suomen rinnalle. Lasketaan että järvet tekevät noin 12 % Suomenmaan pinnan-alasta.

Onkohan joku selvittänyt, milloin tämä markkinointi aloitettiin?

Koko kirjanen voisi olla hyödyllistä luettavaa, mutta rajoitan poimintani väestötietoihin. Suomenkieliset ja ruotsinkielisen muodostavat Ignatukselle omat kansallisuutensa, joiden yhtenäisyyttä korostetaan, jättäen muut ryhmät erillisiksi:

Mitä näihin molempiin kansallisuuksiin koskee, on kumminkin muistutettava, että sama uskonto ja samanlaiset valtiolliset, kunnalliset ja oikeudelliset olot ynnä yhteiset kohtalot 700 vuoden kuluessa ovat niin yhdistäneet ne toisihinsa, että ne tekevät yhden kansan. Tähän tulee että sivistyneiden luokkain useimmat perheet ovat syntyisin alkuperäisestä suomalaisesta tahi sekaisesta suomalaisesta ja ruotsalaisesta väestöstä. Paitsi näitä kansallisuuksia löytyy maassamme Wenäläisiä (noin 6,000 henkeä, paitsi sotaväkeä), enimmiten kauppiaita kaupungeissa sekä kyläläisiä Wiipurin läänissä, Saksalaisia (noin 1,200 Wiipurissa ja Helsingissä), Mustalaisia (1,000 henkeä), jotka liikkuvat enimmin itä-osissa maatamme, sekä Lappalaisia (noin 600) pohjoisimmissa seuduissa.

Uskonnollisesti maa oli hyvin yhtenäinen. Lutherin-uskolaisia 98,04%, Kreikalais-Venäläisiä 1,91% ja Ruomin-katholin-uskolaisia 0,05%. "Paitsi maahan sijoitettua venäläistä sotaväkeä, jota ei ole otettu ylläseisoviin summiin, on erinäisiin kaupunkeihin asettunut Juutalaisia ja vähemmässä määrässä Mahometin-uskolaisia. Helsingissä, Turussa ja Wiipurissa löytyi vastamainittuna vuonna 404 juutalaista ja 86 mahometilaista. Edelliset eivät noudatettavana olevan la'in mukaan voi saada suomalaista kansalais-oikeutta, vaan oleskelevat sen vuoksi täällä passilla."

Vuonna 1873 koottiin Suomessa ensi kerran nimellisiä tietoja sokioiden lukumäärästä. Tiedot, jotka vaan koskivat maan lutherin-uskoista väestöä, antoivat johtopäätökseksi että molemmilta silmiltä kokonansa sokeiden summa teki 3,842 sekä molemmilta silmiltä puoleksi sokeiden eli semmoisten, joidenka näkövoima oli niin heikontunut etteivät saattaneet eroittaa paksumpaa pränttiä.

Näkökyvyttömyyden merkittävänä syynä Ignatius näki kansan tavat

mutta tuo vanha tapa että useat kerrat viikkoonsa kylvetään kuumissa, savua täynnä olevissa saunoissa elää vielä eikä voi olla vaikuttamatta siihen että silmätauteja paljon tavataan. Samaa lienee sanottava myös tuosta Suomalaisille omituisesta tavasta että kuivataan ja puidaan eloa lämmitetyissä riihissä.

Tilastotietoa kuurojen määrästä ei ollut käytettävissä, vaikka niitä oli kyllä runsas kymmenen vuotta aikaisemmin ainakin kertaalleen kerätty. "Mielipuolia löytyi vuonna 1865 yhtehensä 3,143 eli yksi joka 587 asujamen suhteen. Viimeisiltä vuosilta ei ole täydellisiä tietoja tästä annettu."

Tilastoja ei myöskään ollut siirtolaisuudesta.

Ulosvaellus, varsinkin itä-osasta maatamme, ei kumminkaan ole niinkään vähäpätöinen asia. Sieltä vaelletaan parhaasta, päästä Wenäjälle. Vuonna 1864 oli esim. Pietarin kaupungin asukkaista 14,743 syntynyt Suomessa. Toinen, vaikka vähempi tulva ulosvaeltajia on jo muutamien vuosikymmenien kuluessa kääntynyt Norjalaista Jäämerenrannikkoa kohden, jossa suomalainen kansallisuus näkyy olevan kovasti enenemään päin. Viimeksimainitusta maasta, ja vaan harvoin suorastaan Suomesta, on paitsi sitä vaellettu Amerikaankin. Hancockissa Michigan nimisessä valtakunnassa löytyy muun muassa niin suuri määrä suomalaisia perheitä, että heidän keskensä kysymys on nostettu oman kirkonseurakunnan perustamisesta.

Väestötietoja julkaisussa seuraa sivulta 23 alkava Historiallinen kerronta. Sen tulkintojen setviminen ja kontekstointi vaatisi blogitekstiä pidemmän tekstin.

(*) Alkuperäinen ruotsiksi: Storfurstendömet Finland : statistiska anteckningar i andledning af den första finska allmänna utställningen i Helsingfors 1876. Saksaksi: Grossfürstenthum Finnland: statistische Mittheilungen mit Veranlassung der Ersten Finnischen Allgemeinen Austellung in Helsingfors 1876 ja venäjäksi.