Täydennysosia

1) Osallistuessani huhtikuun lopulla Tampereella 1500- ja 1600-lukujen päiviin (torstai ja perjantai) ylimääräiselle ohjelmalle ei jäänyt paljoa aikaa. Mutta perjantaiaamuna tein hotellin ja yliopiston välissä koukkauksen Kalevankankaalle. Siellä sain ensimmäiseksi ihmetellä kirkkoaidan ulkopuolella olevaa hautamuistomerkkiasetelmaa. Twitteriin heittämääni kysymykseen vastasi Johanna Kurela: "Ne ovat esimerkkejä eri aikakausien hautakivistä. Kivet on poistettu hautausmaan puolelta. Ainakin yhden kiven luokse omaiset tuovat yhä kukkia."

Itse hautausmaalla oli lisää erikoisuutta 1900-luvun komeissa perhehaudoissa, joista muotokuvin varustettu Haarlan hauta teki suurimman vaikutuksen. Aivan viime metreillä silmäni osui kivien nimiin ja nopeassa tahdissa löysin pari lisäesimerkkiä "merkityksellisistä" nimistä: Vakaa Aina (s. 14.7.1865), Toivo Hyvä (s. 3.1.1904). Perhehaudoissa sukulaisuussuhteet voivat olla muuta kuin miltä näyttää, mutta sain vaikutelman, että sisarukset oli nimetty tavanomaisemmin eli "merkityksettömästi".

2) Viime syksynä olin Jyväskylässä kuulemassa projektiesittelyjä. Yksi puhujista oli Miia Kuha, joka kertoi äskettäin omin sanoin hankkeestaan SHS:n blogissa otsikolla Vaimo, äiti ja kunnon kristitty – Pappien vaimot 1600-luvun esikuvallisina naisina.

3) Dahlströmin kortistosta olen repinyt monta blogijuttua (kuten Karhuja 1700-luvun Turussa), sillä kortisto on ollut digitaalisena käytettävissä jo vuodesta 2015 (kuten totesin tekstissä Iloa Dahlströmin kortistosta) . Mutta kortiston historiaan en ole missään välissä perehtynyt, joten oli ilo lukea Veli Pekka Toropaisen teksti Dahlströmin kortisto tienä Turun historiaan.

4) Väitöskirjatutkimukseni aineistoa kerätessä huomasin useita ilmoituksia Tukholmassa karanneista koirista. Niitä oli paljon enemmän kuin viitsin leikata talteen tai edes lukea, joten ei ollut ihme, että Christopher O’Regan vuoden 1792 Dagligt Allehandan läpiluvussaan tarttui teemaan videossa Med ständigt grinande tänder. 

5) Kirjoittaessani Torniosta Ranskaan 1700-luvulla päätyneistä sisarista en tehnyt perusteellista kirjallisuustutkimusta ja löysinkin myöhemmin lehtikirjoituksen vuodelta 1919. Äskettäin he tulivat vastaan Yrjö Hirnin kirjassa Matkamiehiä ja tietäjiä. Tutkielmia suomalaisesta sivistyksestä ja Kalevala-romantiikasta (1939) sivuilla 34-46. 

6) Täysin olemattomalla taustoituksella sohaisin kirjastohistoriaa pätkässä Kirjastoyrittäjä 1830-luvun Helsingissä. Tarjolla olisi jo tuolloin ollut Milla Järvelän opinnäyte Valikoimabibliografia Suomen kirjastojen historiasta 1785–2016 (2017), jossa pyrittiin " tuottaa bibliografia niiden ihmisten käyttöön, jotka opetus-, tutkimus- tai harrastesyistä ovat kiinnostuneita Suomen kirjastojen historiasta ja sitä käsittelevästä kirjallisuudesta. ". Itse bibliografia on opinnäytteessä mukana. (Tosin mikään bibliografia ei ole täydellinen, kuten äskettäin taas sain huomata.)

7) Taannoinen Luwunlasku Suomen Biblia-Seurain Jäsenistä Talonpoikasesta Säädystä (1, 2, 3, 4, 5, 6, 7) oli vauhdilla tehtyä blogitäytettä. Analyyttisemmasta otteesta antaa Hanna Snellman esimerkin tekstissään Luettelo avaimena.