Kansallisbiografiassa nimeään seuraa määrite "norsuunluunleikkaaja", mutta Pentti Virrankosken artikkelitekstissä norsunluunleikkausta kutsutaan taiteenalaksi. Bilang oli oppinnut sen ilmeisesti Ranskassa, jossa hän erosi sikäläisesti armeijasta 1762, mutta palasi Ruotsiin vasta vuonna 1765. Bilang sai 1766 ulkomaanmatkaan valtion apurahan ja Virrankoski epäilee tarkoituksena olleen taideopinnot. Paljon ei siis ole varmaa eikä Bilangin alkuperäisiä töitä tunneta säilyneinä, ainoastaan niistä tehtyä kaksi kuparipiirroskuvaa.
Tai tämä oli Virrankosken tieto parikymmentä vuotta sitten. Nyt haku Nationalmuseumin kokoelmatietokannassa tuo esiin Bilangille attribuoidun sormuksen.
 |
| Bodil Beckman / Nationalmuseum CC BY-SA |
Tai tarkemmin sanottuna kuvailutietojen mukaan sormus on signeerattu ja vuodelta 1762 eli tehty jo ennen arveltuja opintoja. (Ja ostettu 2016, mikä selittää aikaisemman tiedottomuuden.)
Saksalaisella Carl Gottlob Küttnerillä oli 1790-luvun lopussa mahdollisuus Karlskronassa tavata Bilang ja nähdä töitään. Englanniksi käännetyssä matkakertomuksessaan Travels through Denmark, Sweden, Austria and Part of Italy in 1798 & 1799. (1805) Küttner kirjoittaa
... Captain Bilang, of the navy. The latter is a native of Finland, and one of the best artificers in ivory that I am acquainted with. He executes landscapes, figures, ships, in a word, everything in ivory. Every part is well designed, and completely finished; but, upon the whole, his performances want taste. Many are of the diminutive and laborious workmanship of the sixteenth century, and remind me of a thousand things contained in the cabinets of artificial curiosities, which I can never see without lamenting the loss of time, and the waste of talent. M. Bilang's works will bear viewing with a microscope; but for what purpose does an artist produce performances which are too fine to be discerned by the naked eye? This man executes whole pictures, and landscapes with buildings, water, ships, men, and animals. (s. 107)
Siis enemmän taitoa kuin taidetta.
Jacob Johan Bilang vietti suurimman osan elämästään Suomen ulkopuolella, mutta hän oli syntynyt Haapavedellä ja kuoli Helsingissä, joten suomalaisuus kestää peruskriittisen tarkastelun. Sen sijaan ensimmäinen vaimonsa Catharina Emerentia Scheding oli syntyjään Norrköpingistä ja avioliitossa vuonna 1777 syntynyt tytär Johanna todennäköisesti ei asunut koskaan Suomessa. Mikä on sääli, sillä hän oli Ihan Oikea Miniatyyritaiteilija.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti