Helsingissä on tunnetusti Lenininpuisto, mutta paljon vähemmän on puhuttu siitä, että Kulosaaressa on Eugen Schaumanin puisto. Ensiksi mainittua nimeä toistuvasti kauhistellaan ja sen muuttaminen usein tuodaan esiin sosiaalisessa ja muussa mediassa. Konkreettisesti puiston nimi on väännetty irti sisäänmenoportista, mutta toisaalla nimestä halutaan pitää kiinni. Esimerkiksi Ylen jutussa 2017 todetaan, että kaupungin paikannimiä muutetaan vain kun niistä on konkreettista haittaa. Sopimattomien nimien osalta pitää vain ymmärtää, että nimiin tallentuu historiaa ja menneiden aikojen arvostuksia. Lenininpuisto on saanut nimensä vuonna 1970, kun Leninin syntymästä oli 100 vuotta. Itse paikalla ei käsittääkseni ole mitään yhteyttä Leniniin.
Entä sitten Eugen Schaumanin puisto? Siitä kuulin ensimmäistä kertaa Twitterissä, jossa nimistötutkija Petra Saarnisto jakoi kuvan puiston leikkipaikan kyltistä ja totesi "Olisin itse ehkä nimennyt tän leikkipaikan toisin." Tein pikaisen googlauksen ja totesin "Puisto nimetty 1958, mikähän on tuolloin innoittanut." Saarnisto otti esiin kirjan Helsingin kadunnimet, jonka selitti, että
Eugen Schaumanin puisto - Eugen Schaumans park, 1958. Kulosaaren alkuperäiseen rakennussuunnitelmaan sisältyi mm. Eugen Schaumanin katu - Eugen Schaumans gata, koska sortovuosien historiasta tunnetun Eugen S:n käyttämä hiihtolatu kulki Kulosaaressa tuon kadun paikkeilla. Kun katu uudessa asemakaavassa on osittain hävinnyt, S:n muisto on säilytetty tämän puiston nimessä. Aiempi nimi Kluuvipuisto - Gloparken (ennen 1946).
Tämä jätti edelleen kysymyksiä ajoituksista. Samaisesta kirjasta selviää kyllä, että
Ensimmäinen asemakaava Kulosaaren yhdyskuntaa varten laadittiin v. 1907 ja se sai täydennystä v. 1917. Rakennusjärjestyksen, joka säännösteli rakennustoiminnan täysin kaupunkimaisesti, Kulosaari sai v. 1923. Ennen Helsinkiin liittämistä Kulosaaren tieverkon teillä oli jo asianmukaisesti vahvistetut nimet.
Ainakaan Kulosaaren suunnitelmaa vuodelta 1917 tiirailemalla ei (vähemmän yllättävästi vuoden huomioon ottaen) löytynyt Eugen Schaumanin katua. Hyödyntäen yliopisto-opiskelijan oikeuksia sain Kansalliskirjaston digitoinneista esille Uuden Suomen 16.9.1947 jutun Kadunnimikomitean ehdotus Kulosaaren nimistöksi valmistunut. Vaikka "teillä oli jo asianmukaisesti vahvistetut nimet" muutostyötä vaadittiin, sillä nimistössä oli Helsingin kanssa päällekkäisyyksiä.
Kun vahvistamattomalla rakennussuunnitelma-alueella sijainnut Eugen Schaumanin katu uudessa asemakaavassa osaksi häviää, osaksi muodostaa Kuvanveistäjäntien jatkon, ehdotetaan Kulosaaren Kluuvin ympärillä sijaitsevan puiston nimeksi Eugen Schaumanin puisto.
Valitettavasti Kuvanveistäjäntietä ei nykykartalla ole. Suuri osa Kulosaaresta on kirjaimellisesti valkoista aluetta kartalla Helsinki: 12-osainen asemakaavallinen kartta (kaupungin rajat ennen ja jälkeen 1.1.1946). (Helsinki Ic* 154/- -) eli tulkitsen/ymmärrän, että Eugen Schaumanin katu oli olemassa vain paperilla. Eli se, että nimi siirrolla säilytettiin oli vuonna 1946 aktiivinen päätös.
Epäselväksi jää, milloin Eugen Schaumanin katu oli lisätty rakennussuunnitelmaan. Todennäköisesti kaavoitusta Kulosaaressa ei ole tehty sotavuosina, joten katu on nimetty vuosikymmeninä, jolloin Schaumanin kunnioitus oli poliittisesti sopivaa. Esimerkiksi Uusimaassa 3.2.1928 ehdotettiin porvoolaisen Nikolaikadun uudeksi nimeksi mm. Eugen Schaumanin katua.
Lisäys 1.9.2021 5:25: Epäselväksi jäi, kun ei lähtenyt kirjastoon. Blogitekstin julkaisun jälkeen pyysin apua nimistötutkija Terhi Ainilalta. Hän sai alta-aikayksikön yhteyden Mikko-Olavi Seppälään, joka oli tutkinut ja käsitellyt nimeä artikkelissaan "Kulosaaren ja Ribbinginhovin alueen nimistö" kirjassa Kulosaaren Ribbingshof (SKS 2017),s. 38-46. Tästä olisi selvinnyt, että "Schaumanin nimeä kantanut katu oli merkitty Suomen itsenäisyystaistelun innoittamaan Jungin vuoden 1918 kaavaan, mutta rakentamattomalle alueelle, eikä sitä ollut toteutettu." Tulkintani, että nimen siirto kadusta puistoon oli aktiivinen päätös saa Seppälältä vahvan tuen:
Esikaupunkikomitea ja Pro Brändö -yhdistys vastustivat aloitetta, jossa ei niiden näkökulmastaan ollut mitään mieltä: Schauman ei mitenkään liittynyt Kulosaaren historiaan. Kadunnimikomitea, kiinteistölautakunta ja Helsingin kaupunginhallitus näkivät asian toisin ja päättivät toisin. Vaaran vuosina 1947–1948 nimetystä ja Unkarin kansannousun jälkeen 1958 vahvistetusta Eugen Schaumanin puistosta tuli kylmään sotaan liittyvä ideologinen kannanotto Helsingin nimistössä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti