sunnuntai 9. toukokuuta 2021

Töölööseen?

Vuosien varrella hyvin yleinen kommentti blogiteksteihin on ollut huomautus paikannimen väärästä taivutuksesta. Mutta vaikka olen nyt jo useita vuosia kirjoitellut Töölöstä, olen ollut ja jäänyt autuaan tietämättömäksi virheestäni. Ei mennä Töölöön vaan Töölööseen. Tai asiasta on kyllä kaksi eri mielipidettä, kuten Miro Pennasen twiitin "Tänään vituttaa ihmiset, jotka taivuttaa Töölön väärin. "Töölööseen vaiko Töölööhön?" Vittu. Töölöön. TÖÖLÖÖN. TÖÖLÖ -> TÖÖLÖÖN." saamista vastauksista ja kommenteista voi lukea. Esimerkiksi Coel Thomas totesi "Mä aina sanon #töölööseen. Stadilaiselta mutsilta peritty tapa. En tuhlais mun energiaa siihen et valittaa stadin slangist, koska se ei oo muka "loogista" tai "korrektia". Jengi sanoo tääl kans et ne menee "sörkkaan", mikä ei oo kauheen korrektii suomee, mut ihan sama."

Aina antoisista Kansalliskirjaston digitoimista lehdistä löytyi Suomen Kuvalehden 39/1939 palstalla otettiin kantaa ajankohtaisiin kielikysymyksiin: "Töölö-nimessä ei jälkimmäinen ö ole pitkä, vaikka ruotsin kielessä nimen äänneasu on Töölöö. Tämän nimen illatiivi eli sisätulento on siis Töölöön: mennään Töölöön eikä Töölööseen." 

Edeltävien vuosikymmenien lehdistössä kuitenkin mentiin Töölööseen suhteellisen usein. Varhaisimmat esimerkit olivat satakuntalaisista lehdistä 1880-luvulta, mutta Uusi Suometar liittyi seuraan jo 1890 ja Helsingissä ilmestyneet sanomalehdet käyttivät muotoa suhteellisen yleisesti. (Olisi kiva, jos Kansalliskirjaston käyttöliittymä taipuisi tässä kohtaa kertomaan lehdet, joissa on useimmat osumat.)


Sanomalehtien ohella Töölööseen mentiin lastenlehti Pääskysessä ja Kotiliedessä sekä Juhani Ahon muistelmassa Sanomalehtiajoiltani (1911) . Suomen Kuvalehdestäkin muoto löytyy vielä numerossa 44/1932, tosin nuorisokielellä kirjoitetussa pakinassa. Sen lopussa on katukuvaa:

Siinä sitten käveltiin Töölööseen päin ja kun tultiin Simonkadun kohdalle niin isä sanoi että nyt alkaa se pullokuja. Ja hän tarkotti sillä sitä entisen kasarmin edessä olevaa lauta aitaa johon on maalattu suuria pullon kuvia. Ja samalla hän kirosi kaupungin herrat ja sanoi etteivät ne vaan saa töölöläisille kunnon jalkakäytäviä vaan ne täyttää kaikellaisia maakuoppia mistä vaan löytävät ja puhuvat asemakaavoista ja muista haaveista aivan kun töölöläiset eläisivät tuhannen vuotta ja ehtisivät hyvinkin odottaa niitä kaavoja.

 Saman nimimerkin kouluaiheisessa pakinassa (48/1932)

Mut hissan ope sano tänään, ettei voi olla mitään ilman hissaa, sillä kaikki perustuu historian punaseen naruun. Jos ei sitä snaijaa, ei voi muutakaan snaijata. Juu, niin se on, ettei ole koulussa mitään tärkeempää kuin hissa. Lukekaa pojat sitä enempi kuin muuta!  

Lopuksi Töölööseen palaten, mutta huumorissa pysyen kasku, josta näin kaksikin versiota

SAVOLAINEN SUUTARI tuli eläessään ensimmäisen kerran Helsinkiin. Hän ihmetteli tämän suurmaailman kommervenkkeja ja erikoisesti häntä ihmetyttivät nuo miehet, joiden lakissa oli messinkinen reunus ja siinä sana: Kantaja.

— Mitä ryökälettä? mietti hän itsekseen. Mutta yht'äkkiä äly välähti ja silmä kirkastui. Hän hyppäsi kantajan selkään ja huusi:

— Töölööseen! (Kuusisen uutiset 12/1930) 

1 kommentti:

Kari Hintsala kirjoitti...

Töölösse? Turkkusse? :)