Maaherran työmatka vuonna 1787

Carl Fredric von Bredan maalaama
muotokuva Adolf Tandefeltista. Wikimedia

Käydessäni Kansalliskirjastossa läpi Vaasassa painettuja lääninhallituksen kuutuksia etsintäkuulutusten lomassa oli mukavana yllätyksenä maaherra Adolf Tandefeltin ilmoitus alkuvuoden 1787 virkamatkastaan. Se on ollut syytä lukea läänin kirkoissa, sillä kyse oli asukkaiden etujen valvonnasta.

Kuulutuksesta ei selviä milloin oli tarkoitus lähteä liikkeelle. Tuskin 4.2.1787, sillä se oli almanakkaan kurkaten sunnuntai. Maanantaihin mennessä piti olla Isossakyrössä, jonka pappilassa pidettiin tuolloin maanmittausrevisio eli tarkistus. Tälläiseen revioon piti maanmittarin tuoda kartat, jako- ja päiväkirjat sekä todisteet viestinnästä pitäjäläisten kanssa. Maanomistajien piti saapua paikalle tai antaa valtakirjansa edustajalle, jos aikoivat etujaan puolustaa ja huomautuksia tehdä. Tässä tapauksessa mahdollisia osallistujia olivat Isonkyrön lisäksi Ilmajoen ja Vähänkyrön talolliset.

Seuraavana päivänä Isossakyrössä oli tarkoitus määrätä suostuntavero keskiseen ja eteläiseen voutikuntaan Pohjanmaan eteläisessä tuomiokunnassa.

Keskiviikkona 7.2.1787 piti olla valmiina lähtöön Lapualle, jonne matkustukseen varattiin koko päivä. Torstaina piti pappilassa pitää maanmittausrevisio tarkemmin määrittelemättömälle alueelle, eli ehkä vain Lapualle. Perjantaina 9.2.1787 matkustettiin Ähtäriin, jossa oli käytettävissä  kihlakunnantuomarin puustelli Domarnäs. Siellä oli ohjelmassa seuraavana päivänä sekä maaverontarkistus (jordransakning) Keuruun pitäjälle, Ähtärin ja Virtojen kappeleille sekä Vaasan lääniin kuuluville Ruoveden seurakunnan osille. Samana päivänä piti ehtiä myös määrittelemään suostuntavero Korsholman itäiseen voutikuntaan ja tarkistamaan maanmittari Långhjelmin työt.

Sunnuntai oli tietenkin lepopäivä. Maanantaina 12.2.1787 piti jatkaa matkaa Saarijärven pappilaan, jossa tiistaina oli tarkoitus hoitaa rekrytointi Rautalammen pataljoonan ja Sysmän sekä Jämsän komppanioihin ja tämän ohessa katselmoida jo riveissä olevat miehet. Keskiviikkona oli vuorossa maanmittausrevisio Laukaan, Saarijärven ja Viitasaaren pitäjille.

Matkustukseen Kokkolaan varattiin kaksi päivää. Perillä piti lauantaina 17.2.1787 määritellä raatihuoneella suostuntavero kaupungille ja käräjäpaikalla Korsholman pohjoiselle voutikunnalle. Maanantaina 19.2.1787 maaherran työ jatkuisi maanmittausrevisiolla Lohtajan, Kälviän, Kokkolan ja Kruunupyyn pitäjille Kokkolan maaseurakunnan pappilassa.

Tiistaina lähdettiin Pietarsaareen, jossa keskiviikkona piti määrätä kaupungin suostuntavero ja tehdä pitäjän maanmittausrevisio. Torstaina 23.2.1787 oli vuorossa siirtyminen Uuteenkaarlepyyhyn, jossa Pietarsaaren tapaan piti seuraavana päivänä hoitaa kaupungin suostuntavero ja pitäjän maanmittausrevisio. Lauantaina 24.2.1787 voitiin lähteä paluumatkalle Vaasaan, jossa lääninkansliassa piti muutaman lepopäivän jälkeen keskiviikkona 28.2.1787 hoitaa maanmittausrevisio Vöyrille, Mustasaarelle ja Maalahdelle sekä perjantaina 2.3.1787 rekrytointi viiteen  Pohjanmaan rykmentin komppaniaan.

Seuraava ohjelmanumero oli perjantaina 9.3.1787 määrätä suostuntavero Kristiinankaupungissa ja pitää Lappväärtin maanmittausrevisio. Lauantaina oli (Närpiön ?) pappilassa Närpiön maanmittausrevisio. Sunnuntain pyhittämisen jälkeen maanantaina piti lähteä kohti Vaasaa, josta käsin (?) lopuksi tiistaina 

13.3.1787 maaherran piti olla Vöyrin käräjillä määräämässä suostuntavero Korsholman keskiselle kihlakunnalle.

Olikohan vuoden työt tässä? Tandefelt oli kerännyt virkamatkat alkuvuoteen myös edellisenä vuonna. Ajan sanomalehtiin lähetettiin kaupungeista juhlavia kuvauksia maaherran saapumisista, joten siitä lienee tehty numeroa myös maaseudulla. Ihan aina maaherra ei itse ollut hoitamassa asioita, sillä vastaava ohjema alkuvuodelle 1788 toteaa "dels Sjelf och dels igenom befullmäcktigade Ombud" eli toisinaan työ oli annettu valtuutetulle.