Täydennysosia

1) Sastamalan seudun museo kertoi FB:ssä marraskuun lopulla avautuvasta pienoisnäyttelystä Makeeta! Karamellipaperit kertovat. Taannoisessa karamellipaperihutkimuksessa ei tullut vastaan esimerkkinsä, josta kerrottiin, että

Kuvassa kysymysmerkit viittaavat Suomen ensimmäisen yksikamarisen eduskunnan äänestystulokseen. Vaaleissa tehtiin myös maailmanhistoriaa: Suomesta tuli ensimmäinen maa, jossa naisia valittiin kansanedustuslaitokseen. Litografia on Akseli Gallen-Kallelan käsialaa.

2) Tupakkarulla-hypoteesiini tuli kansanrunoutta oikeasti tuntevalta tutkijalta kommentti

Mä olen saattanut kuulla ajatuksen ennekin, ehkä suullisesti (Apo?). Selvästi tupakkarulla eli arvokas palleroinen ylellisyystuote viittaa lapseen, ja karhuntalja portin päällä viitannee häpykarvoitukseen – mutta ei varmaankaan kaikille käyttäjille.

— Kati Kallio (@KatiKallio_) November 7, 2019

3) Pyykkipojista kirjoittaessani melkein muistin Pentti Virrankosken kotikäsityötutkimuksen. Mutta en ihan, joten täydennyksenä kirjasta Käsitöistä leivän lisää : Suomen ansiokotiteollisuus 1865-1944

Pyykkipoikien tekeminen oli luultavasti vasta I800-luvun lopulla syntynyt vähäinen kotiteollisuudenhaara, josta on joitakin tietoja Satakunnasta ja Etelä-Pohjanmaalta, tunnusomaisesti muutenkin vireistä käsityöpitäjistä. Niinpä Satakunnan kotiteollisuusnäyttelyssä oli 1911 Kiikassa tehtyjä »pyykkipihtejä», ja Kankaanpäässä tehtiin Venesjärven kylän Viljasen talossa maailmansotien välisenä aikana pyykkipoikia, joita vietiin myytäväksi ainakin Porin markkinoille ja Reposaareen

Ja "Pohjanmaalla tehtiin Maalahdella kahden puolen vuotta 1900 pyykkipoikia, joita vietiin Vaasaan myytäväksi." Ja " Teuvalta vastattiin vuoden 1903 kotiteollisuuskyselyyn oma-aloitteisesti, että pyykkipoikain tekijöitä oli kaksi miestä." Viimeistään vuonna 1904 pyykkipoikia tehtiin koneellisesti Vähässäkyrössä.

4) Kesän lopulla esittelemäni kultaa huuhtonut apteekkari Carl August Ekman ei ole päässyt Wikipedian luetteloon Lapin kullankaivajista. Pitäisi kai askarrella mukaan.

5) Vuosi sitten haravoin tietoa naisakatemiasta, joka vuonna 1873 tarjosi oppia. August Schauman ketoi muistelmissaan Kuuden vuosikymmenen ajoilta vielä varhaisemmasta luentosarjasta, johon naisetikin olivat tervetulleita:

Tuo kasvava vilkkaus kirjallisessa maailmassa esiintyi erityisesti niissä useissa kirjallisissa iltamissa, joita pidettiin syksyllä 1849 ja jatkettiin seuraavana vuonna. Näihin iltamiin, joita pidettiin yliopiston juhlasalissa, oli yleisöllä vapaa pääsy, ja tuskin mahtui huoneustoon niin monta mies- ja naispuolista kuulijaa, kuin pyrkijöitä oli. Jokaisessa iltamassa oli kaksi esitelmää, ja niissä kansantajuisesti ja usein hyvin etevällä tavalla esitettiin erilaisia tieteitä. Useimmat näistä esitelmistä ilmestyivät sitten painosta pieninä vihkoina.;

Sarjan alottivat F. Cygnaeus ja A. von Nordman, tuo kuuluisa eläintieteen professori. Toisessa iltamassa, Porthanin päivänä marrask. 9 p:nä, esiintyi M. A. Castrén, joka koko olennoltaan oli täysi tiedemies, ja piti tuon merkillisen esitelmänsä: "Missä oli Suomen kansan kehto?" jonka jälkeen F. v. Willebrand, joka äsken oli palannut kotiin Ranskasta, hauskalla, ranskalaisella tavalla puhui sähköstä ja galvanismista; — tuskinpa iltamaa, jossa yleisön jännitys olisi pysynyt niin vireillä, lie ennen taikka myöhemmin Suomessa pidetty. Sittemmin pitivät perättäin esitelmiä F. Berndtson ja J. M. J. af Tengström, C. V. Törnegren ja C. A. Gottlund, A. A. Gyldén ja E. Grönblad, F. L. Schauman ja W. Lagus, E. af Brunér ja A. A. Laurell, V. Falck ja S. G. Elmgren, H. Kellgren, Z. Topelius ja vielä useat muut, kunnes harrastus vähitellen jäähtyi ja iltamat syksyllä 1850 lakkasivat.