Värjäri Hellmanin lapsista

Kylväjä 50-51/1907

Wikipedian ja Kansallisbiografiankin perusteella on selvää, että sisaruksilla Hilda, Alba ja Anders Viktor Hellman oli merkitystä. Entä sisarillaan Anna ja Rosina? Maakansassa 27.7.1921 julkaistu Hilda Hellmania esittelevä kirjoitus päättyy: "Vaatimaton risti Vaasan hautausmaalla on osoittamassa paikkaa, johon on kätketty neljä sisarta, joiden elämästä ei löydetä muuta kuin jaloja piirteitä: Hilda, Anna, Alba ja Rosina Hellman."

Useassa lehtikirjoituksessa Rosina esiintyy Alban ja Hildan rinnalla Vaasan ehdottoman (siis absoluuttisen) raittiuden yhdistyksen perustajana. Annakaan ei vieroksunut raittiustyötä, sillä Edvard Björkenheim lopettaa artikkelinsa Miten tulin tuntemaan Hellmanin sisarukset (Ilkka 14.6.1927)

Kaksi muuta sisarusta, kolleega Anna Hellman ja kodin emäntä Rosina Hellman, kuuluivat vielä sisarusparveen. Anna Hellman oli monta vuotta Vaasassa syksyllä v. 1878 perustetun ehdottoman raittiusyhdistyksen sihteerinä. Rosina taas väsymättömän vieraanvaraisesti kestitsi niitä monia kymmeniä henkilöitä, jotka päivittäin kävivät Hellmanien kodissa. Kumpaisetkin ansaitsisivat tulla erikseen mainituiksi, mutta tilan ahtaus ei anna myöden.

Annan opetusuraa Vaasassa avaa 70-vuotispäiväkseen kirjoitettu teksti (Suomen nainen 2/1913), jossa kerrotaan hänen Pietarsaaressa koulua käytyään olleen jonkin aikaa

kotiopettajattarena, kunnes siirtyi Vaasaan, missä hänen kaksi vanhempaa sisartaan olivat perustaneet 1863 kolmeluokkaisen yhteiskoulun. Tästä siirtyi hän opettajattareksi Vaasan ruotsalaiseen tyttökouluun, jossa sitten 1875 yleni kollegaksi ja oh tässä koulussa opettajana yhteensä 44 vuotta, kunnes v. 1904 täysin palvelleena sai eron ja muutti omaisten luo pääkaupunkiin

Roolista perheessä todetaan samassa tekstissä, että Anna oli "aina ollut jonkun verran epäkäytännöllinen ja sitäpaitsi ankarassa koulutyössä kiinni, mutta kun hän palkallaan ylläpiti kotia ja taloutta ja sitäpaitsi uhrasi niin paljon varoja kuin suinkin yllämainituille aatteille, kävi sisarten toiminta mahdolliseksi."

Anna siis tarjosi taloudellisen tuen ja Suomen viikkolehdessä 18.11.1897 julkaistujen muistosanojen mukaan Rosina taas neljän sisaren arjen.

Vainaja oli niitä hiljaisia luonteita, jotka parhaiten viihtyvät kodin piirissä, mutta siinä tekevätkin suuria palveluksia, ilman että, heitä juuri huomataankaan. Sellainen ahkera, työskentelevä, järjestävä käsi pitää kodin kodikkaana, pöydän hyvin katettuna ja kaikki keittiön alalle kuuluvat työt ajallaan suoritettuina. Kun Jesus saa asua sydämmessä, niin on sellainen Martha hyvin suureksi hyödyksi ja siunaukseksi talossa. 

Entä sisarukset, joita ei mainita Wikipediassa eikä Björkenheimin tuntemina Hellmanin sisaruksina? (Mutta kylläkin epätäydellisin tiedoin Genin taulustoissa.)

Karl Johan oli merimies kuollessaan 20-vuotiaana 15.11.1852 Pietarsaaressa (perheen isä, värjääjämestari Johan Hellman oli kuollut 3.10.1852). 

Axel Vilhelm oli kuollessaan 48-vuotiaana 16.3.1886 Vaasassa entinen apteekkari (Nya pressen 1.1.1887). 

"Kirjuri ja asianajaja Matti Otto Hellman kuoli täällä tois-yönä pitkänlaisen taudin perästä 43 vuoden ijässä. Hellman, joka tuli ylioppilaaksi 1867, keskeytti pian alkamansa lainopilliset opintonsa ja toimiskeli sitten ylimääräisenä lääninkansliassa ja lakimiesten kirjurina sekä asiamiehenä. (Pohjalainen 26.3.1891)"   

Catharina Sophia avioitui laivuri Carl Julius Lundquistin kanssa. Tämä kuoli 14.7.1860 Itä-Intiassa ja Catharina jäi yksin 5 lapsen kanssa, joista kolme oli miehen aiemmasta avioliitosta. Hän solmi uuden avioliiton 11.4.1865 perämies Kristian Edvard Leopold Otterströmin kanssa. Uusperhe muutti muutaman vuoden kuluttua Pedersören puolelle. Muuttomerkintä sieltä 1890-luvun alussa on epäselvä. SSHY:n jäsenpuolelta myös löytyvän Vaasan rippikirjan perusteella he päätyivät pienen mutkan jälkeen sinne 1893. Eli samaan aikaan kuin sisarensa opettivat ja tekivät työtä raittiuden hyväksi, Catharina Sophia mankeloi.

Wasa Tidning 6.10.1893