Yksi Urajärven kartanon torpparin poika

Gradujen haravointi oli jäänyt vuodeksi ja urakka oli kasvanut mielessäni sellaiseksi, että mietin kannattaako sitä tehdä ollenkaan. Eipä ole kukaan kysellyt linkkilistojen perään ainakaan. Mutta itseni ja uteliaisuutenihan takia minä sitä teen eikä touhuun loppujen lopuksi mennyt kuin yksi iltapäivä.

Saaliina oli tällä kertaa harvinaisesti kaksi työtä hyvin läheltä juuriani Urajärven torpassa:

• Mero, Henna: Lilly von Heideman (1849–1917) – Autonomian ajan aatelisnaisen elämänpiiri, maailmankuva ja identiteetit 
• Liljeroos, Christian: Urajärven kartanon elämää vuosina 1830–1917 kyläläisten kuulemana ja kertomana

Urajärven kartano Eero Järnefeltin vuonna 1882 piirtämänä. Kansallisgalleria.

Liljeroosin työtä innostuin selailemaan ja siinä esiintyvä nimi Mauritz Leponiemi kutitteli muistia. Aivan lopusta selvisikin, että tämä "Johan Maurits Ilmavalta syntyi Urajärven kartanon torppaan vuonna 1864" eli on suhteellisen läheistä sukua. Kaivoin vaarini muistelmista kirjoittamani Ilmavallaksi ja Ilmavaltana kirjan esille, vaikka olisin voinut myös lukea kesältä 2014 blogitekstini, jossa kirjoitin vaarini mummon veljestä:

Johan Maurits (s. 7.5.1864) muutti Ilmavallasta Kurkijoelle vuonna 1891 ja meni samana vuonna naimisiin Iida Maria Lindin kanssa (s. 6.5.1868 Asikkalassa). Tytär Minda syntyi 5.5.1892. He muuttivat Kurkijoelta Ilmavaltaan vuonna 1892 ja sieltä muualle Asikkalaan vuonna 1896. Vaarini muistelman mukaan Mauritz "aikuisena muutti Urajärvelle ja sen aikaisen käytännön mukaan otti sukunimen mikä miellytti se ei ollut mitään johdonmukaista nimen valintaa ja hän otti nimekseen Leponiemi. Hän oli hyvä rakentaja ja hän m.m. Ilmavaltaan rakensi vielä välirauhan aikana ennen kuolemaansa isohkon aittarakennuksen." (RK 1890-99 s. 1147, Kurkijoen tiedot Katihassa)

Tätä Liljeroos ei ollut käyttänyt lähteenä, joten pienellä epävarmuudella hän on kirjoittanut "Ainakin Bedan muistamana hänen isoisänsä oli taitava käsistään." Samassa lähdeviitteessä hän mainitsee Kurkijoen Mauritsin vaimon synnyinpaikkana. Jompikumpi meistä on väärässä. Asikkalan rippikirjan olen lukenut arkistossa, johon ei viikonloppuna ole pääsyä. Katihan avulla pari löytyy näppärästi Kurkijoen rippikirjan 1883-1892 sivulta 99 (tulloin Maurits käytti sukunimeä Ekman). Molemmilla syntymäpaikkana Asikkala - huh! Kaiken epävarmuuden hälventämiseksi hain vielä kasteensakin SSHY:n tarjoamasta digitoinnista. Toistaakseni varmaan ennenkin sanomani, lukiessaan historiantutkimuksesta tutkijan kysymyksen asettelulle epäolennaista tietoa siihen kannattaa suhtautua varauksella

Leponiemeä olivat muistelleet tyttärensä Minda ja tämän tytär Beda. Sääli, etten näitä löytänyt kirjaa tehdessäni. Mutta lienee ymmärrettävää kun edellinen on Liljeroosin lähdeluettelossa "Leponiemi, Minda. Kopio kanadansuomalaisen lehden sivusta. Urajärven kartanon oppaiden lisämateriaali." ja myös Bedan muistelmat ovat samasta "arkistosta". (Jota oli päässyt käyttämään myös Mero.)

"Mauritsin lapsenlapsi, Beda, ei tiennyt milloin Maurits aloitti kartanolla työskentelyn, mutta hän muisteli töiden alkaneen viimeistään vuonna 1909. 1900-luvun alussa ja 1910-luvulla kartanolla tehtiin huomattavia muutos- ja modernisointitöitä, joiden vuoksi kartanolla oli tarvetta taitavalle kirvesmiehelle." Tuolloin tai myöhemmin Liljeroosin mukaan "Leponiemi ei ollut mikään tavallinen työntekijä kartanolla: hän asui Kirilän talon vuokramaalla itsellisenä." Liljeroos viittaa erityisesti molempien muistelmaan siitä, miten Lilly antoi jäihin pudonneelle Mauritsille veljensä Hugon vaatteet, joilla hän sai lähteä kotiin.

Yhtä onnekkaasti ei (ollut?) käynyt pojalleen. Sanomalehdistä löytyi myös perheen 7-vuotiaan pojan kuolinilmoitus, jossa yhden sisarensa todettiin olevan Amerikassa (Työmies 17.8.1917). Kuten lehden nimestä arvaa, Maurits on identifioitunut työväkeen ja vaimonsa kanssa lähetti sosialistisen maailmankatsomuksen omaavana Raivaajassa 22.12.1909 ja 23.12.1912 joulutervehdyksen kaikille sorretuille ja vähäväkisille.

P. S. "Amerikkaan" lähtenyt Minda löytyy internetin ihmeellisellä voimalla sievästi tunnistettuna Matti Kurikan "Sammon takojat" -yhteisön yhteyteen syntyneen suomalaisyhteiskunnan ryhmäkuvasta (pdf), joka oli otettu noin vuonna 1914 Albionissa (osa Maple Ridgea), Kanadassa. Ja hän on myös saman tiedoston tanssikuvassa myöhemmän aviomiehensä Vilho Kataisen kanssa. Eikä tässä kaikki. The Heritage resources of Maple Ridge 2018 (pdf) esittelee sivulla 154 "Katainen residence"n ja kertoo, että

Minda came to Maple Ridge from Finland in 1912. She had travelled by boat to Quebec, and then by train all the way to Webster’s Corners. Minda had been working as a seamstress since she was 13 years old in Finland, and was a valuable addition to the community. Minda and Vilho were married in Port Moody on January 8, 1916, and their wedding celebration ten days later was the first to be held in the new Sampo Hall.

Avioliiton rekisteröinti vahvistaa, että kyse on Asikkalasta lähteneestä Mindasta. Lisähaku osui Mindan ja Vilhon tyttären Terttu Viola Katainen (1918-2006) muistokirjoitukseen, jonka nimillä hakien löytyi perheen valokuva 1950-luvulta paikallismuseon tililtä Flickristä. Museon omilla sivuilla on varhaisempi perhekuva, ja lasten niminä Bill, Tenho, Viola, Helmi ja Violet. Kanadalainen museo tietää, että

In her later years, Violet became the family historian and with contributions from Viola and Helmi, also collected and wrote a history of the Finnish community at Webster’s Corners for the 1972 publication by the Maple Ridge University Women’s Club, “Maple Ridge: A History of Settlement”.

Heritage resources on merkinnyt lainauksensa lähteeksi "Violet (Katainen) Bokstrom, Memories of the Katainen Home and Family, 2003." Liekö tämä laajakin laitos?

Vilhon ja Mindan hautakivenkin kuva on verkossa.

Mutta, mutta. Mindan lapsiinhan piti kuulua myös Beda? Takaisin Liljeroosiin, joka kertoo Mindan olleen kartanolla töissä vuoteen 1912 ja jättäneensä Kanadaan lähtiessään Asikkalaan 2-vuotiaan tyttären Beda Helena. Mahdollisesti hän aikuisena kohtasi äitinsä, sillä New Yorkiin saapujista löytyy Vilho ja Minda 26.9.1952 Göteborgista tulleella laivalla. Käynti Suomessa tuntuu todennäköisemältä kuin turistimatkailu Ruotsissa.