maanantai 22. tammikuuta 2018

Passaavat matamit

Helsinkiä vuonna 1865. Helsingin kaupunginmuseon kokoelmat CC BY 4.0
Suomettaressa syksyllä 1866 julkaistu jatkokertomus Minun matammini kertoo (*) näytti sellaiselta romantiikalta, joka ei minua lukijana kutsu. Mutta kehyskertomus oli kirjoitettu eri tyyliin ja paljasti aukon tiedoissani. Kaupungissa asuva nuori mies saattoi oman talouden ja palvelijan tai täysihoidon sijaan palkata matamin? Faktaa vai fiktiota? Sampo Haahtela kirjassaan Uskollinen sydän. K. J. Gummeruksen elämä (1947) ilmoittaa kertomuksen K. J. Gummeruksen tekstiksi. Tällä oli kokemusta ylioppilaselämästä Helsingissä vuodesta 1861 alkaen.
Eräs omituinen luokka ihmisissä - en saata niitä muuksi nimittää - ovat nuo vanhat ämmät, jotka kantamalla ruokaa ja siivoamalla huoneita elävät meidänkin maan isoimmissa kaupungeissa. Erittäinkin nähdään näitä Helsingissä, missä yliopistolaisia semminkin saavat herroikseen. Aamulla varhain tulevat he, kukin nuoren isäntänsä luo, kahvipannu kädessä, lakasevat lattian, korjaavat vuoteen ja toimittavat, mitä vähäisiä asioita nuorukaisella saattaa olla toimitettavana. Kello 1 ja 2 aikana ilmestyvät he taasen, puolisen kanssa, jonka kantavat niinkutsutuissa "portöreissä" jostakin ravintolasta tahi ruuan-myyntipaikasta; kello 7 astuvat he taasen nuorukaisen kamareihin, laittavat vuoteen ja panevat esille yliopistolaisen kohtuullisen ehtoollisen. - Näin palvellen nuorukaisia, usein useita kerrallaan, saavat he elatuksensa ja elävät usein ikivanhoiksi, tehden matkojansa aamusta iltaan vanhan tavan mukaan. 
Että ne ovat eriluonteisia on ymmärrettävä; mutta ylipäänsä saa niistä sanoa, että sen palveluksessa, jossa ovat, sen puolta pitävät he myöskin kunnollisesti ja rehellisesti; väliinpä niinkin uskollisesti, että ottavat vallan isännöiltään, joille tahtovat olla äidin siassa. Ne tietävät päivän kaikki uutiset, joita mieluisesti juttelevat; ne tuntevat melkein tarkalleen jok'ainoan ihmisen kaupungissa ja tietävät useinkin antaa neuvoja, joita ei saa ylenkatsoa. 
Osa näistä, tosiaankin omituisista ihmisistä, kuuluvat ikäänkuin kiinteät huonekalut huoneisin ja huoneesen muuttaja saa ottaa tahtomattansakin palvelukseen sen, joka on saman huoneen entisiä asukkaita palvellut.
Kirjoittanut klo
Aiheita: , , ,

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Tilaa: Lähetä kommentteja (Atom)