sunnuntai 28. tammikuuta 2018

Maataloushistoriaa yms.


Elisessä tekstissä unohdin mainita, että Kati Mikkola mainitsi esityksessään SKS:n upouuden verkkojulkaisun Kynällä kyntäjät, joka esittelee joitakin kansankirjoittajia. Kuvakaappaus yllä Siikaisten Kaisa Juhontyttären kohdalta.

Lauantaina kuuntelin 1800-luvun tutkimuksen päivillä esityksiä, jotka liittyivät maatalouteen ja maaseutuun. Petri Talvitien esitys isojaon vaikutuksesta tilattomien elämään tarjosi mietittävää. Talvitien mukaan vanha käsitys merkittävästä muutoksesta perustuu melko olemattomaan tutkimukseen. Mutta varmalta tuntuu, että viimeistään rahatalouden levittäytyessä maaseudulle mökkiläisten sopimuksista talollisten kanssa tuli jossain määrin muodollisempia.

Kun itse haluan oikeuksieni ja velvollisuuksieni olevan selviä ja paperilla on vaikea käsittää maailmaa, jossa sai asua jossain mökissä epämääräistä työodotusta vastaan. Tai hyvän tahdon varassa. Mutta ihmissuhteiden varassahan maailma edelleen pyörii.

Maren Jonassonin esitys vuosien 1847-1870 yleisten maatalouskokousten suhteesta talonpoikiin palautti ajatukset Kati Mikkolan esitykseen edellisenä päivänä. Kun kokouksissa kauden lopulla vihdoin kohtasivat niitä lähes valtiopäivinä pitävät syrjäseutulaiset ja ruotsinkielinen yläluokka, joiden välille tarvittiin tulkkaus, niin miten moista voi(si) kutsua yhtenäiskulttuuriksi?

Matti La Mela ja Onni Pekonen yllättivät esityksessään kertomalla, että vuoden 1869 valtiopäiväjärjestyksen mukaan edustajat olivat edustamassa "Suomen kansaa". Eivät omaa säätyään eivätkä omaa kotiseutuaan. Aivan outo ajatus. Varsinkin kun kyseessä oli mukamas Ruotsin jatke valtiopäiville, joille oli totisesti lähdetty ajamaan aina oman alueen ja porukan asiaa. Mutta uusilla valtiopäivillä ajateltiin, että alueelliset intressit hoidetaan toisia reittejä.

Myös Sami Suodenjoki täytti tietoaukkoja esityksellään, jossa hän tarkasteli siirtymistä pitäjänkokouksista valtuustoihin. En ollut tiennyt moisesta siirtymäkaudesta enkä siitä, ettei naisia saanut valita valtuustoihin ennen vuotta 1917. Loimaalla oli tätä ennen valittu kiintiönainen, mutta joku äkkäsi valinnan laittomaksi. Että tasa-arvon edelläkävijämaa. Muistaen tietenkin myös äänivallan sidoksen omaisuuteen.

Ei kommentteja: