Turun linnan vahtimestarit Ednerin jälkeen

Edner-prologin ja Qvidia-prologi-prologin jälkeen vihdoin pääosaan Tähdessä 9.7.1867 julkaistusta Turun linnan vahtimestarien listasta. Dahlströmin kortiston lisäksi täydennyksiin ja tarkennuksiin on hyödynnetty Hiskiä ja sanomalehtiä, mutta henkikirjoja ei ole käyty läpi. Sukutausta puuttuu lähes kaikilta ja todennäköisesti useimmat ovat omaksuneet sukunimensä syntymänsä jälkeen.

Lisäksi käy ilmi, että vahtimestarin ja linnankirjurin toimi on 1700- ja 1800-luvun vaihteessa usein annettu samalle henkilölle. (Aiempiin 1700-luvun linnankirjureihin kuuluu Matias Willstadius.)

• Girs, mainittu 1765
• Joh. Wessell, mainittu 1774, 1775
• Herman von Hausen, joka Durchmanin (*) mukaan oli Paimion pitäjänkirjuri vuoteen 1771 ja Turun linnan vahtimestari 1770-luvun puolivälistä. Mainitaan vahtimestarina 1780, 1781, 1784, 1786, 1786. Tammikuussa 1787 tehdyn hautausmerkinnän mukaan hän oli kuollessaan linnan vahtimestari.
• Pietari Ferdinand Achrén (s. 1758) meni von Hausenin Helena Catharina -tyttären kanssa naimisiin helmikuussa 1787. Vihkimerkinnässä ja seuraavana vuonna lapsen kastemerkinnässä hänet mainitaan vahtimestarina. Sitten perhe muutti Karkkuun, jossa Achrén oli nimismiehenä 1788-1791.
• Henrik Lindroth (s.~1750) oli maakivalteri 1787. Vuonna 1790 hänet mainitaan vahtimestarina, vuonna 1794 hän ilmoittaa itsensä linnankirjuriksi (Åbo Tidningar 5.5.1794), henkikirjassa 1810 hän on entinen (?) vahtimestari ja hautausmerkinnässään 1815 entinen linnan vahtimestari.
• Carl Fredrik Cajander oli avioituessaan huhtikuussa 1804 sekä linnankirjuri että vahtimestari. Hän oli edelleen ainakin linnan vahtimestari kun sieltä karkasi vuonna 1805 kuolleeksi luultu ja hautaan laskettu vanki Samuel Sandbäck (Åbo Tidning 4.1.&8.1.1806). Cajander menetti tutkinnan perusteella virkansa ja uutta tilalleen haettiin Åbo Tidningin ilmoituksella 18.10.1805.

• Efraim Ahlgrén (s.~1776) tuli ilmeisesti valituksi, sillä hänet mainitaan vahtimestarina 1806, 1808 mutta vihkimerkinnässään vuonna 1806 ja hautausmerkinnässään vuonna 1808 linnankirjurina.
• Gust. Bergström mainitaan Tähden mukaan vahtimestarina 1809 ja on sellainen henkikirjassa 1810. Hän sai sittemmin myös linnankirjurin toimen ja pyysi eroa vahtimestarin virasta. Uutta haettiin ilmoituksella Åbo Allmänna Tidningissä 19.11.1814, mutta vielä henkikirjassa 1815 Bergström on vahtimestari. (Linnankirjurina Bergström mainitaan vuonna 1835 (Åbo Tidningar 4.4.1835 ))

• Joh. Pietari Nordman (s. ~1788) mainitaan Tähden mukaan vahtimestarina 1817
• Erik Joh. Forsberg mainitaan Tähden mukaan vahtimestarina 1821, mutta
• Joh. Piet. Nordman on jälleen vahtimestari vuonna 1822, jolloin vangit tappoivat hänet. Tapahtuneesta on perusteellisia selvityksiä sekä myöhempää tutkimusta.
• Eräs Borgelin mainitaan Tähden mukaan vahtimestarina tässä välissä
• Johan Holmberg (s. ~1784) oli kuollessaan 1833 "Slottsbefalln. mann"/"Slottsfogden, Befallningsman" (Åbo Underrättelser 18.12.1833) ja Tähti laskee hänet vahtimestariksi.

• Carl Henrik Enlund oli kuollessaan 1835 "Slotts Befallningsman". Kotivuoren ylioppilasmatrikkelissa linnanvoutiudellaan ei ole ajoitusta. Aiemmin maanmittausalalla.
• S. G. Engholm mainitaan Tähden mukaan vahtimestarina. Nimikirjaimissa saattaa olla epätarkkuutta, sillä Linnankadulla asunut Carl Fredrik Engholm (s. 1797 Roslagen, Ruotsi) oli aiemmin Turussa poliisi ja tullimies 1829. Hän oli sitten Befallningsman 1835, Slotts-Befallningsman 1836 ja 1838, Slottsfogden 1838, "Slottsfogden, Kronolänsmannen" 1839 ja 1840, "Uppsyningsmannen öfver Länehäktet, Kronolänsmannen" 1847. Kuollessaan 1853 Turun Kehru-huoneen hoitaja / Uppsyningsman öfver kronospinnhuset. (Åbo Tidningar 23.5.1835, 1.6.1836, 14.2.1838, 26.5.1838, 20.5.1840, 27.11.1847. Åbo Underrättelser 6.7.1839, 8.3.1853. Sanomia Turusta 8.3.1853)
• Swen Salomon Mustelin mainitaan linnanvoutina 1849-1855. Ansioluettelonsa on saatavilla, mies siirtyi rankaisuvankien kanssa Kakolaan. Jälkeläisenä mukaan suvun piirissä tunnetaan nimellä "rosvopäällikkö"
• Gust. Adolf Juselius mainitaan Tähden mukaan vahtimestarina 1862. Sama kuin Taivassalon nimismies G. A. Juselius, joka vaihtoi Marttilan nimismieheksi vuoden 1862 alussa (Sanomia Turusta 17.1.1862)? Vuoden 1863 lopulla linnanoikeudessa käsitellyn karkaustapauksen yhteydessä mainitaan Slottsfogde Juselius (Åbo Underrättelser 15.3. ja 26.3.1864). Juselius tuomittiin osasyylliseksi ja lienee menettänyt asemansa.
• Carl Fredr. Lindberg mainitaan Tähden mukaan vahtimestarina 1864. J. W. Lillja mainitsee linnanvouti Lindbergin ja toteaa, että "Min nuvarande huswärd, befallningsmannen Lindberg, skall säkert icke misstycka, om jag säger att han på ett wälwilligt sätt sökt komma mig att glömma att jag saknat det för mig dyrbaraste — friheten." (Åbo Underrättelser 28.2.1865). Molemmat tarkoittanevat Karl Gustaf Lindbergia, joka siirtyi Föglön piirin nimismieheksi (Tähti 18.5.1866).
• Jakob Fredrik Mittler, aiemmin varamaakanslisti, nimitettiin vahtimestariksi keväällä 1866 (Tähti 18.5.1866). Verkon sukupuun mukaan papin poika Mynämäeltä. Hänen nimensä on tuttu kirjastani Tavarantasaajat Österholm ja Sutki, sillä Österholm syytti Mittleriä väärinkäytöksistä, joiden johdosta Mittler ensin pidätettiin virastaan ja sittemmin menetti sen.
• Adolf Fredrik Ekelund/Eklund (s. 24.8.1828 Espoo, k. 28.8.1900) esiteltiin lehdessä Vankeinhoito 10/1928 (s. 238) kuvan kanssa. Palveltuaan ensin sotaväessä hän toimi vuosina 1870-1890 Turun linnan linnanvoutina ja sittemmin linnanpäällikkönä.

(*) Durchman, Osmo: Bidrag till kännedom av å Finlands Riddarhus icke upptagna adliga ätter av utländskt ursprung. VIII. Von Hausen (von Husen). Suomen Sukututkimusseuran Vuosikirja VIII. 1924 s. 86-166