Kertomuksesta kävi ilmi, että Lind oli vapautunut 1852, joten tilasin Kansallisarkistossa Prokuraattorin toimituskunnan arkiston vankilistoja alkuvuodelta 1852 ja kolmen vuoden välein taaksepäin niin monta kun kerralla sai.
Onneksi näissä massivissa opuksissa oli alussa hakemisto! (Aiemmin olen käyttänyt 1800-luvun loppupuoliskon listoja, joita ei ole sidottu yhteen. Siinä mielessä helppokäyttöisempiä, mutta saattaa joutua tilaamaan useampia laatikoita, että löytää oikean vankilan.)
Kertomuksen mukaan Lind oli viimeiseksi Hämeenlinnassa, joten selasin tammikuulta 1852 läpi sekä Tavastehus slottshäkten että Correctionshuset å Tavastehus, mutta miestä ei näkynyt. Lannistuin hetkeksi, mutta ymmärsin sitten ottaa tarkasteluun kertomuksessa Hämeenlinnaa edeltäneen Viaporin, jonka listoista "Johan Henriksson Lind eller Jakob Jakobsson Ojanperä" löytyi.
Kaksi etunimeä, kaksi patronymiä ja kaksi sukunimeä? Näyttää siltä, että miehen alkuperästä en tule saamaan kiinni. (Otsikossani on jatkokertomuksessa esiintyvä yhdistelmä, jota ei ole tässä vankikirjauksessa, mutta tuli kyllä vastaan myöhemmin arkistoharjoituksessani.)
Lyhyestä kirjauksesta selviää, että Lind/Ojanperä oli Keisarin armollisella päätöksellä (tähän palaan huomenna) 17.10.1838 ryöstöstä ja varkauksista saanut 13 vuoden pakkotyötuomion Svartholman linnoituksessa. Viaporiin hän oli tullut 14.1.1847.
Tämä sopii Museoviraston Svartholmasta jakamaan tietoon.
Linnoitusta käytettiin osittain sotilastukikohtana ja osittain suomalaisten vankien vankilana, myöhemmin myös venäläisten poliittisten vankien vankilana. Svartholma oli kuitenkin vankilaksi sopimaton ja valitusten lopputuloksena vankila lakkautettiin ja vangit siirrettiin Suomenlinnaan vuoden 1847 alussa.Jotenkin erilainen vankila Svartholma oli, sillä tilaukseeni kuuluneissa alkuvuosien 1843 ja 1846 listoissa se ei hakemistojen perusteella ollut mukana.
Keisari oli antanut päätöksensä 1838. Tavarantasaajien kirjoittamisesta muistan, että varkaiden tutkintovankeudet venyivät, kun ensin käytiin käräjillä useammalla paikkakunnalla, sitten odotettiin hovioikeuden tuomiota ja lopulta keisarin (eli oikeastaan Senaatin oikeusosaston) lopullista versiota. Todennäköisesti Lind/Ojanperä on siis ollut vankina jo alkuvuodesta 1837, jonka listat (Eoa:66) sattuivat kuulumaan tilaukseeni.
Valmistauduin selaamaan sekä Turun että Hämeenlinnan, mutta mies löytyi ensiksi mainitusta. Marraskuun 11. päivä 1835 hänet oli suljettu Turun linnaan.
Yritin saada kiinni kertomuksessa värikkäästi kuvatusta karkumatkasta ja tilasin seuraavien jaksojen listat. Heinäkuussa 1837 Lind tosiaan karkasi, mutta ei Turun linnasta vaan Pirkkalasta, jonne hänet oli viety rangaistavaksi. Ainakin tässä kohden kertomus erosi totuudesta. Ellei karkumatka sitten kuulu Lindin varhaisempiin vaiheisiin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti