1802-projektin merkeissä haravoin eurooppalaisia digitoituja sanomalehtiä. Turhaan, ainoat osumani ovat edelleen Googlen kirja-digitoinneista, joissa on yhteensidottuja lehtiä. Yleishuomio: (ilmaiset) sivustot ovat aivan kamalia verrattuna Kansalliskirjaston digitoimien lehtien käyttöliittymään. Lausuntoni voi olla osin tottumuksen harhaa, mutta esimerkiksi saksalaiset olivat digitoineet mahdollistamatta mitään kokotekstihakua! Ei edes skeidaista OCR-dataa.
Tanskan
tuloksissa ei näkynyt mitään hakusanan ympäristöstä eikä sivua avatessa hakusanaa oltu korostettu (ainakaan testikappaleissani). Siis aivan toivotonta haravointia ellei ole etsimässä hyvin rajattua aikaväliä tai harvinaista nimeä. Finland tuotti paljon osumia 1700-luvulta, ilmesesti laivalistausten ansiosta.
Norjassa hakutuloslistauksessa oli sama puute, mutta sivun avattuaan hakusana oli sentään korostettu. Näin voin (suhteellisen vaivattomasti) jakaa 3 varhaisinta Suomi-mainintaa (ohittaen Suomessa tehdyn aluksen myyntiyritykset)
Trondhjems borgerlige Realskoles alene-priviligerede Adressecontoirs-Efterretninger (näpsäkkä nimi!) kertoi 19.3.1802 Ruotsin kuninkaan Suomen talousseuralle (olettaisin) antamasta rahasta perunankasvatuksen edistykseen.
Sama lehti moitti 23.7.1802 norjalaisen tervan epäpuhtautta ja kehui suomalaista.
Suomesta ehtii muodostua jo edistyksellinen kuva, mutta kolmannessa leikkeessä (
Norske Intelligenssedler 4.4.1804) on mukana suomalainen mies. Tämä 40-vuotias Johannes Eckholm oli karannut vankeudesta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti