Posttidningar jättää jälleen aukon Kustaa IV Adolfin kronologiaan. Edellisessä osassa hän oli 27.6.1802 edelleen Parolannummella, mutta 12.7. julkaistu kirje alkaa soudusta Viaporiin 30.6.1802. Neoviuksen Suomalainen Ajantieto-kokoelma (1911) on tulkinnut viimeiseksi päiväksi Parolassa 27.6., mutta Helsingissä olon ensimmäinen päivä 29.6. on saanut kysymysmerkin jälkeensä. Kuninkaallinen seurue on kadonnut historiankirjoitukselta kahdeksi päiväksi?! Eirik Hornborgin Helsingin kaupungin historia II (1950, s. 461.-2) ei auta, sillä se mainitsee vain kuninkaan myöhemmän käynnin samana kesänä.
Mutta siis 30.6.1802 soudettiin Viaporiin. Ja tietenkin ammuttiin 128 kunnialaukausta saavuttaessa. Kuninkaallinen seurue vieraili telakalla ja varastoissa sekä lääkärin luona. Sitten Jägerhornin rykmentti esiintyi paraatikentällä. Toiselle saarelle siirryttyä nähtiin toinen paraati. (Kuva Kustaanmiekasta kirjasta Finska Kriget 1808-1809)
Keskipäivän aterian tarjosi Cronstedt. Iltapäivällä kuningas tarkasti linnoitusta vielä useita tunteja. Palattuaan kuningattaren luo palattuaan he "pitivät hovia" ja Viaporin naiset esittäytyivät. Lähtiessä laukaistiin taas 128 kertaa.
Seuraavana päivänä eli 1.7.1802 kuningas tarkasti vielä yhden armeijayksikön ja sitten seurue jätti Helsingin. Maanteitse, sillä ensimmäinen pysäys oli jo Malmilla, jossa nähtiin sinne leiriytyneen leskikuningattaren rykmentin paraati.
Keskipäivän ruoka nautittiin Viikin kuninkaallisessa latokartanossa kreivi Klingsporin luona. Viikin latokartanon tilan historian (Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston julkaisuja 2004:15, pdf) mukaan tila oli tuolloin sotilasvirkatalo. Nykyisen päärakennuksen paikalla sijainnut päärakennus oli kuningasparin vierailun aikaan Klingsporin rakennuttama kaksikerroksinen, josta eri lähteistä poimitut tiedot eivät saumattomasti istu yhteen.
Ensin todetaan että päärakennuksen "alakerrassa oli salonki seitsemine kaksinkertaisine lasiovineen, yläkerrassa kuusi kamaria sekä eteinen. Neljässä kamarissa lasitetut kaakeliuunit. Salonki toimi tanssisalina. Rakennus oli rakennettu ristipuista ja tiilestä." ja että "päärakennukseen tehtiin suunnilleen vuonna 1800 huomattavia lisäyksiä." Mutta seuraavalla sivulla
"Noin vuonna 1800 rakennettiin kartanoon kaksikerroksinen rakennus, jonka sivut olivat lähes 11 metrin pituiset. Sen alakerrassa oli suuri ”salon de balle”. Meillä harvinaista ristikkotekniikkaa – salkorunko ja sen väleissä tiilimuuraus – kokeiltiin tässä rakennuksessa, mutta se ei näyttänyt vastaavan tarkoitustaan, koskapa talo jo vuonna 1810 oli pahoin rappeutunut."Eiköhän molemmat kuvaukset koske samaa rakennusta, joka on ollut paraatikunnossa 1802. Rappeuduttuaan rakennus paloi 1830 eli siitä ei ole mitään jäljellä, mutta "Pihaa reunustavista nykyisistä siipirakennuksista lännen puoleinen, satulakattoinen punainen asuinrakennus on 1700- luvulta."
Millään Viikin historiaa esittelevällä verkkosivulla, jonka avasin, ei mainita kuninkaan vierailua kesällä 1802. Juha-Matti Granqvistin summeeraus kuninkaan ja isäntiensä jälkimaineesta selittänee ison osan unohduksesta:
Runeberg kuvaa kuningas Kustaa IV Aadolfin harhamaailmoissaan eläväksi pölvästiksi, armeijan ylipäällikön marsalkka Klingsporin pelkuriksi ja Viaporin komendantin vara-amiraali Cronstedtin maanpetturiksi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti