Kuten lupasin/uhkasin, julkaisen historian popularisointikurssille tekemäni harjoitustyön.
Tervetuloa reitille, jonka varrella on nähtävissä häivähdyksiä Helsingistä, joka on kadonnut jo kauan sitten. Reittikuvauksessa eletään kesää, mutta mikään ei estä tekemästä kierrosta muinakin vuodenaikoina.
Aloitamme tuolloisen kaupungin ulkopuolelta, Hämeentien ja Siltasaarenkadun risteyksestä. Tähän olisit päätynyt tullessasi Helsinkiin Hämeenlinnan suunnasta Hämeentietä tai poikettuasi sille Viipurista ja Porvoosta päin tulevalta suurelta rantatieltä, jota nykyään usein kuninkaantieksi kutsutaan.
Katso kohti Hakaniemen toria Toisen linjan suuntaisesti ja yritä kuvitella, että Hakaniemi oli tosiaan niemi suunnilleen SAK:n rakennuksen ja Maailmanrauha-patsaan välissä. Siitä vasemmalle oli lahti, joka jatkui Suvilahteen eli vanhojen kaasukellojen luo. Lahden takana näkyi Sörnäisten niemi, jonka päästä nyt lähtee Itäväylä, ja sen takana siinsi Vanhankaupungin lahti, jonka takaa saattoi vielä erottua Viikin ja Herttoniemen rantoja ja kasvillisuutta. Jos et kuvittelussa onnistu, älä lannistu, sillä tämä on reitin vaikein osa.
Rentoudu ja palaudu suorituksestasi ajattelemalla 1600-luvun lopulla Hakaniemeen kulkeneita kaupunkilaisten lehmiä. Vaikka et olisi nähnyt näitä nautaeläimiä kuin maitopurkin kuvissa, niin voinet luoda mieleesi kokonaisuuden, jossa lanta haisee, lehmät ammuvat ja paimenet juoruavat ja valittavat. Muista valita kuvaelmaan sää: sataako vai paistaako?
Käännä sitten katseesi kohti Pitkääsiltaa. Nyt reitti sitä kohti on suoraviivainen, mutta 1600-luvun lopun kartassa ja todellisuudessa ei. Tuolloin Siltasaari oli vielä saari ja sinne vievä silta oli rakennettu kapeimmalle mahdolliselle kohdalle niin, että se lähti tästä etuoikealle eli luoteeseen. Saarella piti vastaavasti kulkea vasemmalle eli kaakkoon, ennen kuin pääsi suunnilleen nykyisen Pitkänsillan alkupäähän. Tätä reittiä on mahdoton nyt seurata, joten kävele sillalle ja sen yli. Pysähdy Unioninkadun vasemmalle puolelle rakennusten 45 ja 43 väliin
Olet nyt sillä kohdalla, mihin 1600-luvun lopun silta ylittäjänsä toi. Meri oli kauttaaltaan korkeammalla Helsingin rannoilla.
Oikealla oleva Kaisaniemi oli 1680-luvulla niin käyttämätöntä aluetta, että kartanpiirtäjä jätti sen tyhjäksi. Vasemmalla ovat ja olivat Siltavuoret, joiden kallioilla sijaitsi kaupungin hirsipuu. Tämä sijoitettiin aina päätien viereen, mutta kaupungin ulkopuolelle.
Vanha Hämeentie jatkui sillan jälkeen kaupungin tullin kautta torille, mutta ei nykyisen Unioninkadun tapaan vaan niin mutkaisesti, että sen seuraaminen rakennusten läpi on mahdotonta. Joten käänny seuraavasta kadunkulmasta Liisankadulle. Sen kohdalla ja reunoilla oli 1600-luvulla helsinkiläisten peltotilkkuja ja kaalimaita.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti