Näin keväällä puskee kasvillisuutta esiin niin luonnossa kuin verkossakin. Kuva Ebenezer-säätiön kokoelmasta, CC BY 2.0.
1) Sivusto Päivän Byrokraatti julkaisi 2.5.2015 kirjoituksen Hvitträskin tuho. Mahdollisesti siksi, että olin itse ollut paikan päällä edellisellä viikolla huomaamatta "ympäristötuhoa", en osannut ottaa tekstiä tosissani. "Hakatut rungot olivat reilusti yli satavuotiaita, sellaista silmiä hivelevää kalevalaista satumetsää, jonka innoittamana Eliel Saarinen pystytti taiteilijakotinsa kukkulan laelle."
Näkemättä valokuvia juuri valmistuneen rakennuksen ympäristöstä en osaa muodostaa mielipidettä nykyisyyden ja menneisyyden välille. Mutta perusmatematiikalla voin väittää, että nyt yli satavuotiaat puut eivät yli sata vuotta sitten olleet yli satavuotiaita. Ja jos tuolloin taimia oli paljon, ne tuskin menestyivät "ikimetsässä". Eläviä kasveja on mahdotonta museoida.
2) Saamelaismuseo Siidan verkkonäyttelyssä Eatnanšaddu – Saamelaiset ja luonnonkasvien käyttö on paljon asiaa. Katselin marjojen sivuja ja tuntui, että niissä oli enemmän tietoa kuin kokonaisessa kirjassa. Mutta lähdetietoja jäin kaipaamaan.
3) Ulla Ijäs kirjoitti blogissaan kasvimaailman uutuuksista 1700-luvun lopulla ja 1800-luvulla.
4) Hesarissa 17.4.2015 kerrottiin, että "Kuntaliitto haluaa löytää vuoden 1967 kotikuuset". Minulla olisi melkein tähän kerrottavaa, sillä asuin sellaisen kanssa samalla tontilla seitsemän vuotta. Mutta a) kuusi oli istutettu ennen kuin vanhempani ostivat talon ja b) en ollut edes paikalla kun kuusi kaadettiin jouluussa 2008. Vain valokuvat ja kuusen juurella ollut merkki jäivät. Isoiksi kasvavat ja varjostavat puut eivät ole säilyvimpiä muistomerkkejä omakotialueilla. (Valokuva Olli Kyläkoski)
Vuonna 2017 tullaan lehtijutun mukaan taas istuttamaan juhlapuita, mutta lajin saa valita itse. Kunhan se kuuluu Suomen puulajistoon.
5) Hesarissa 26.4.2015 oli pääkirjoitussivulla ja erillisenä artikkelina esillä Luonnonvarakeskuksen etsintäkuulutus vanhoista suomalaisista raparpereista. "Raparperi on kasvanut Suomessa pitkään. Ensimmäiset maininnat siitä loöytyvät 1600-luvulta, jolloin raparperi on ollut rohdoskasvi. Jo 1800-luvulla raparperi lähti kuitenkin yleistymään pihapuutarhojen ravintokasvina."
6) Petra Nyqvist kertasi huonekasvien historiaa Suomessa: Osa 1 ja Osa 2
7) AMK-töitä
- Rinne, Tiina-Liisa: Tuorlan puistoalueen lehmukset
- Takanen, Anne-Mari: Rovaniemen puistohistoriakartoitus
- Meriläinen, Auli-Maarit: Raision kaupungin viheralueet : 1969-2014
- Turunen, Petri: Karl Foersterin perintö 2000-luvulle
- Soittila, Siiri: Eurooppalaisen keskiaikapuutarhan soveltaminen nyky-Suomeen
- Peura, Sari: Viitasaaren rantapuistot : vihersuunnittelua vanhaan henkeen
- Niilola, Irina: Vanhat työläiskaupunginosat ja niiden puutarhat 2000-luvulla : satavuotias Anttilanmäki
- Parkkonen, Niina: Kerrostalopihan parannussuunnitelma 1950-luvun tyyliin : Munkkivuori, Helsinki
- Lilja, Christoffer: Förbättringsförslag på innergård i 1940-50-talsstil
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti