Laulettiinko tsaarihymniä Suomessa?

Projekt Runeberg -aktiivi Lars Aronsson jakoi FB:ssä löydön ruotsalaisesta sotilaslaulukirjasta: Venäjän keisarikunnan hymnin.

Hän ihmetteli, että minkä isänmaan suojelemiseksi ruotsalaiset sotilaat olivat tätä laulaneet. Minä taas hämmästyin, kun en edes ollut tiennyt Venäjällä kansallismelodiaa ollenkaan olleen ennen "Suurta ja mahtavaa Neuvostoliittoa".

Laulukirjasta selvisi, että ruotsinkieliset sanat oli kirjoittanut G. H. Mellin., jonka olen aiemmin esitellyt täällä kuvan kanssa Ruotsin etevimpänä historiallisten novellien tekijänä. Mies muutti jo 4-vuotiaana Suomesta Ruotsiin, joten suuriruhtinaskunnan tarpeisiin sanoitusta ei ole tehty. Aronsson kysyikin "Frågan är dock om det fanns någon annan svensk eller finskspråkig text som spelade en sådan roll? Vem kan veta?" eli oliko Suomessa käytössä joku sanoitus tsaarihymnin laulamiseksi.

Tein pikaisen haun digitoiduissa sanomalehtihauissa. 'Tsarhymn' laulettiin vain uutisessa, joka kertoi tapahtumista Pietarissa (Hufvudstadsbladet 15.10.1901). Suomessa se soitettiin Valtionrautateiden 25-vuotisjuhlissa ( Helsingfors Dagblad 18.3.1887).

'Kejsarehymn' soitettiin valtiopäivien avajaisissa juuri ennen Maamme-laulua (Vikingen 3.2.1872). Soittamisesta on muitakin mainintoja. Ja ainakin kahdesta kuoroesityksistä: Viipurissa keisarin vieraillessa (Helsingfors Dagblad 5.8.1885) sekä juhlassa Turun tuomiokirkolla (Åbo Tidning 30.4.1894). Kirjoitusasu 'Kejsarhymn' on hedelmällisin ja mainitsee erityisesti vuoden 1880 kohdalla laulamisen "med finska ord".

'Keisarihymni' saatettiin laulaa suomeksi jo Yrjön juhlassa Janakkalassa sekaäänisesti pitäjän kanttorin taitavalla johdolla (Uusi Suometar 2.5.1879). Keisarin onnekkaan pelastumisen johdosta Suomalaisessa teatterissa laulettiin keisarihymni (Uusi Suometar 5.12.1879). Keisarin riemujuhlassa (Viipurissa?) maljojen jälkeen sekaääninen kuoro suomalaisilla sanoilla lauloi Keisarihymnin (Ilmarinen 25.02.1880). Hämeenlinnan juhlajumalanpalveluksessa veisattiin keisarihymni (Hämäläinen 28.2.1880) jne.

Lauluinto helmikuussa 1880 liittyy keisarin hallinnon 25-vuotisjuhlintaan. Joku oli käännöksen  tehnyt ja jotenkin se oli levinnyt ellei sitten työtä oltu tehty moneen kertaan. Hämeen Sanomissa 2.4.1880 julkaistussa kirjeessään K. E. Herckman kertoo Mäntsälän keisarijuhlaa varten tehneensä ruotsalaiset sanat keisarihymniin eli niitä ei ainakaan yleisesti ollut jaossa.

Sanaa 'tsaarihymni' on käytetty vasta 1892.

Joku jossain tietänee enemmän?

Apropoo Venäjä ja Projekt Runeberg. Jälkimmäisessä on digitoituna Oscar Heinrich Dumrathin kirjasarja Ryssland och dess tsarer (1919-20).