Tuulispää ehti syksyllä 1910 käsitellä kuvataidetta useamman kerran. Numerossa 36/1910 esiteltiin "Rissasen uusi suuri Herra Lallukan tilaama kankaalle maalattu fresko", jota oli Tuulispään piirroksessa paranneltu järjestämällä uudestaan henkilöt, "jotka alkuperäisessä taulussa eivät ole oikein sommitellut".
Seuraavassa numerossa (eli 37/1910) raportoitiin Alexander von Heirothin taidenäyttelystä Ateneumissa neljällä jäljennöksellä: n:o 5 on Runoilija Däubler'in muotokuva, 27 "Conte de Mille et Une Nuit", 25 "Adam ja Eva", 34 "on erittäin onnistunut pieni pala. Emme tiedä mitä kuva esittää, mutta varmasti on taiteilija sillä tarkoittanut jotain suurta.". Kyseisestä venäläisestä taiteilijasta en löydä lisätietoa verkosta.
Varmaankin samaan aikaan oli käynnissä näyttely, jota käsiteltiin Tuulispäässä 39/1910.
Kun tulee Ingrid Ruinin taidenäyttelyyn luulee tulevansa saunaan vaikka tietää olevansa Ritarihuoneen suuressa salissa. Alastomia naisia, lihavia kuin svöttöporsaat riippuu kaikkialla. Kuvissamme näkyy pari esimerkkiä. [...] Kaikki taulut, jotka eivät esitä alastonta naista, esittävät taiteilijatarta itseään. Hänet näkee niissä joka puolelta, edestä ja takaa, mutta ei vaan alasti, Kuinkahan paljon näyttelyssä kävisikään kansaa, jos sellainen taulu olisi ollut nähtävänä.Edelleen samana vuonna oli Ateneumin "suuressa salissa" syysnäyttely, joka reposteltiin Tuulispäässä 44/1910. Vertailukohtana 1890-luvun taide todettiin, että "Missä ennen yksi taulu täytti kokonaisen seinän, siellä riippuu nyt tusina pientä väriläiskää."
"Halonen on vanhimpia tässä näyttelyssä. Hän yhä vielä maalaa alastomia nuorukaisia ja tyttöjä. Otaksumme, etta pian hanen koko sukunsa on ollut hänellä mallina. Yksi hänen tauluistaan on erittäin viehättävä. Esittää alastonta olentoa josta ei tiedä onko se poika tai tyttö. Puolet poikaa, puolet tyttöä."
"Kosti Meriläinen on maalannut alastoman nälkätaiteilijan joka elää vain maalauksesta ja tupakasta."
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti