Tekstistä selviää, että todennäköisesti taudinaiheuttajat olivat tulleet Kolumbuksen laivojen mukana Amerikasta. Kuppa levisi Europpassa hyvin nopeasti 1400-luvun lopulla ja saavutti Venäjän viimeistään 1499. Tallinnasta on maininta vuodelta 1497. Ruotsissa vuonna 1578 ilmestyneessä lääkärikirjassa todetaan taudin levinneen kaikkialle Eurooppaan. Tosiasiassa ei vielä Islantiin, mutta enemmän kuin todennäköisesti Suomeen jo paljon ennen kuin ensimmäinen säilynyt/löytynyt maininta vuodelta 1618.
Alkulukujen jälkeen Turpeinen keskittyy autonomian aikaan ja 1900-lukuun. Vain ohimennen hän mainitsee taudin tarttumisen vanhemmilta lapseen eikä ainakaan selauslukemani 1800-luvun kohdalla ollenkaan ilmiötä, joka jäi mieleen WDYTYA-jaksosta, jossa perheen lapsikuolleisuus selittyi vanhempien taudilla. Olen pitänyt silmät auki ja etsinyt vastaavaa tapausta Suomesta. Onnistumatta.
Yksi potentiaalinen tapaus oli Uudessa Suomettaren 18.8.1870 uutisessa:
Suomalaista hedelmällisyyttä. Mökkiläisen David Hietasen vaimo Maaningalla 44 vuoden vanha ollut naituna 22 vuotta, on synnyttänyt 28 lasta, joista ainoastansa 1 tyttö elää!Hiski-haku Maaningalta tuottaa pitkän rivin Taavetti Hietasen lasten kasteita, kahdella eri vaimolla. Mainitusta iästä päätellen ilmoituksen vaimo oli Elisabeth Sutinen, joka on merkitty 39-vuotiaaksi vuonna 1865. Pariskunta löytyy Maaningan rippikirjasta 1843-1853 sivulta 302, jonne he ovat muuttaneet sivulta 321. Maaninkaan he ovat muuttaneet Kuopiosta vuonna 1849. Heidät oli vihitty 15.11.1846 Kuopion maaseurakunnassa eli sanomalehdessä aviovuodet eivät täysin stemmaa.
Lapsia (Kuopion msrk:n ja Maaningan kastetut ja haudatut, Hiski)
- Maria Lov: s. 3.9.1847
- ?Lisa s. ~1850 k. 20.6.1851
- Dödfödd Gosse 15.4.1852
- David (Nöddöpt af Modren och död oconfirmerad.) 14.4.1853
- Dödfödd Gosse 10.2.1854
- Dödfödd flicka 6.11.1854
- Dödfödd Gosse 6.8.1855
- Dödfödd flicka 12.6.1856
- Dödfödd flicka 25.6.1865
Daniel Nyblinin mv-valokuvaamana Fredrik Ahlstedtin maalaus Uudisasukkaan suru vuodelta 1892.
P. S. Päivän opinnäytelinkki meinasi unohtua. Aukee, Ranja: Vanhasta uuteen sosiaalilääketieteeseen. Suomalaisen sosiaalilääketieteen muotoutuminen 1800-luvun lopulta vuosituhannen vaihteeseen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti