Työstäessäni 1700-luvulla eläneen esiäidin elämäntarinaa yritän liimailla mukaan ajankuvaa. Mielelläni, kunnon elämäntapahistorioitsijana(*), hyödyntäisin suoraan paikallishistoriaa, mutta en taannoin toisaalta lukemieni Kokemäen markkinoiden osalta löytänyt Tapio Salmisen tiiliskivestä kuin s. 173 "... porvarissäädyn vuoden 1723 valtiopäivillä tekemä ehdotus markkinoiden perustamisesta Euran Vaaniin, Huittisiin ja Kokemäen Ylistaroon länsirannikon kaupunkien kaupallisten edellytysten parantamiseksi." Jollen olisi lukenut Qvistiä, voisin luulla, ettei markkinoita ollut ollenkaan.
Näin sitä ajetaan viaton harrastaja aikalaislähteiden pariin. Kotuksen almanakkateksteistähän opin, että markkinat listattiin vuoden almanakkaan. Joten Kansalliskirjaston henkilökuntaa kiusaamaan. Yhdessä totesimme, että digitoituna ei ole kuin kalenterilehdet - toivottavasti joku muistaisi ottaa ohjelmaansa loputkin - mutta kokonaisina suomenkieliset almanakat olivat katseltavissa mikrokorteilta.
Kortti kuoresta, laitteeseen, muistiinpano, laitteesta, kuoreen,... kyllä tämä sukututkijan taustalla onnistuu. Lähdekriittisellä varauksella voin todeta, että Kokemäellä ilmoitettiin pidettäväksi markkinat 13.1.1764, 15.1.1765, 14.1.1766, 14.1.1767, 14.1.1768, 13.1.1769, 16.1.1770, 15.1.1771, 14.1.1772, 14.1.1773, 14.1.1774, 13.1.1775, 16.1.1776, 14.1.1777, 14.1.1778, 14.1.1779, 14.1.1780, 16.1.1781, 15.1.1782, 14.1.1783, 14.1.1784, 14.1.1785, 13.1.1786, 16.1.1787, 15.1.1788, 14.1.1789, 14.1.1790, 14.1.1791, 13.1.1792. Aikaisempia voi olla, kuten Qvist antaa ymmärtää, mutta loppuminen näyttää selvältä. Tarkistin nimittäin almanakat vuoteen 1808. Markkinoita tuli lisää, mutta Kokemäki oli joukosta poissa.
Liukuhihnatyössäni en uskaltanut antaa silmieni harhailla, mutta noteeraasin, että rakenteeseen kuului sivu, jossa ilmoitettiin kuninkaallisen perheen syntymäpäivät ja täytettävät vuodet. Onkohan tämä käytäntö ollut osaltaan vaikuttamassa syntymäpäiväjuhlinnan leviämiseen?
Kuinka moni tarvitsi loppusivujen valuutanmuutostaulukoita? Auttaisiko teksti "Klasisilmäin valitsemisesta" seuraavilla silmälasiostoksilla?
Almanakan rakenne kantta myöten oli hyvin säännönmukainen, joten hämäännyin kun yksi lukijaan työntämäni oli aivan erilainen. Kieli näytti aivan kummalliselta suomelta... koska se oli saamea! Tosi iloinen yllätys, en olisi osannut odottaa, että moisia olisi älytty painaa.
(*) Markon Tikan lanseeraamassa merkityksessä. Sanan voisi ymmärtää toisinkin (vrt. kulttuurihistorioitsija, taloushistorioitsija) eikä sekään metsään mene.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti