Polkkamania 1845

Helmikuun lopulla Mike Pohjola twiittasi ylläolevan ja mieleeni tuli varastoon jäänyt kokoelma polkkalinkkejä. Ennenkuin pahaantuvat lopullisesti, esille.

Wikipediasta on hyvä aloittaa: "Suomeen polkka tuli tiettävästi ensiksi länsirannikolle 1840-luvulla". Täydennystä toisaalta: "Suomeen polkkaa tuli tiettävästi ensiksi ruotsinkieliselle alueelle vuonna 1843. Helsinkiin sen kerrotaan saapuneen kesällä 1844. Aluksi vain muuutama uskalias pari yritteli sitä Helsingin Kaivohuoneella, mutta puoli vuotta myöhemmin kaikki kynnelle kykenevät olivat sen valloissa. Tanssi levisi nopeasti myös kansan keskuuteen ja saavutti maaseudulla suuren suosion. "

Sanomalehdet tukevat verkkolähteitä hyvin. Åbo Underrättelser toteaa 10.7.1844, että oli kuultu polkkaa tanssitun Helsingissä "brunnibaaleissa", mutta oli muualla asuville tarpeen jakaa Pariisissa oleskelevan ruotsalaisen kuvaus tanssista. Turkulainen tanssinopettaja Fredrika Granberg haistoi markkinaraon ja ilmoitti jo 18.9.1844 Åbo Tidningarissa antavansa opetusta myös polkassa.

Rouva Granbergin polkka oli kotimaista versiota, selosti ÅU 14.1.1845. Sillä oli vähän ja merkityksettömiä seuraajia. Merkittävämpi oli Hampurin polkka ja kolmas variaatio oli juuri saapunut Helsinkiin.

Että polkkamania oli levinnyt jo Pietariin, kertoi Morgonbladet 3.2.1845. Suomessa polkattiin idässä ja lännessä, etelässä ja pohjoisessa. Viipurissa ja Hämeenlinnassa. Ilmiöstä oli myös pitkä teksti Wasa Tidningissä 8.3.1845. Siinä oli myös runo polkasta ja sellainen löytyy myös Helsingfors Tidningarin etusivulta 22.2.1845: All verlden polkar, äfven jag vill polka / Sol, måne, stjernor och kometer polka. / Och menskligheten fram till grafven polkar.

Polkka levisi turhan nopeasti kansan keskuuteen ja oli huonossa huudossa Tukholmassa jo alkuvuodesta siksi, että sitä olivat jotkut tanssineet kadulla. Helsingissä saatiin tämä tiedoksi Helsingfors Tidningarin numerossa 12.3.1845, josta löytyy myös paikallisen tanssinopettajan ilmoitus polkan opettamisesta.

Sanomalehtimainintoja on kymmenittäin näinä ensimmäisinä vuosina. Massamedian tukema muoti-ilmiö oli iskenyt Suomeen. Ensimmäistä kertaa?

Suomenkielisen kansan tanssitavoista on mainio kirjoitus Hämäläisessä 5.2.1864. Siinä todetaan:

Kumma on, ettei kielessämme löydy oikein omituista nimeä tanssille. Toisn puhutaan joskus "hypystä," vaan ei sillä sanalla juuri voi ymmärtää tanssia, ja "tanhuaminen" on vieläkin kehnompi sana. Tulleko se siitä, ettemme Suomalaiset ole alun luodut oikeiksi sievällä muodolla tanssioiksi, vaan ainoastaan hyppiöiksi. Meillä ie myöskään ole minkäänlaista hyppyä, jota tietääksenio sopisi sanoa meidän omituiseksi ja kansalliseksi. Sillä "polskat" ja "polkat", "valssit" ja "katrillit" ovat lainatuita, niinkuin heidän nimensäkin ja itse "tanssi on saatu saksalaisesta sanasta "Tanz".