Kertakaikkiaan pimeässä törmäsivät 8.8.1892 höyrylaivat Runeberg ja Ajax yllä olevan kuvan perusteella. A Holopaisen piirtämä kuva julkaistiin Turun lehdessä 25.08.1892, jossa kerrottiin, että törmäyksen seurauksena Ajax upposi meren pohjaan. Se oli matkalla Porvoosta Helsinkiin kyydissään huvimatkailijoita, joista lähes puolen sataa kuoli.Viisi vuotta myöhemmin ajoi Marianhaminasta lähtenyt höyrylaiva Sofia pohjaan Tukholman edustalla. Haverista tehtiin asiallinen selitys ja sen asiakirjoja on digitoitu Stockholmskällaniin.
Kotimaisista sanomalehdistämme todennäköisesti löytyisi jokaisesta 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alun haaksirikosta uutinen. (Sama pätee osittain 1700-lukuun. Uudestakaupungista raportoitiin sanomalehti Inrikes Tidningariin 7.10.1782 paikalliselle laivalle tapahtuneesta onnettomuudesta.) Aikanaan laivoja upposi muutenkin kuin vahingossa. Evening public ledger kertoi 7.12.1914 sotauutisten lomassa että miinat olivat upottaneet ruotsalaisen höyrylaivan Lunan ja suomalaisen Everildan Porin edustalla. Everildan miehistö menehtyi yhtä henkilöä lukuunottamatta.
Nämä laivathan eivät jääneet ainoiksi miinojen uhreiksi I maailmansodan aikana Suomen rannikolla. Viime kesänä löydettiin Rauman edustalta 23.12.1916 miinaan ajaneen ruotsalaisen höyrylaiva s/s Friggan jäänteet. Laivan upotessa sen 13 hengen miehistöstä kuoli yksi henkilö.(Ulkomaisista lehdistä voi myös löytyä suomalaisten merimiesten tietoja. Esimerkiksi The Daily morning astorian Oregonissa julkaisi 8.1.1888 ilmoituksen, joka alkoi "John Anton Rosendahl, native of Bjorneborg, finland; last heard of on May 21st, 1887; supposed to be drowned....")
Ennen viimeistä haaksirikkokuvaa Turun lehdestä 11.11.1893 yksi onnellisempi linkitys. Eli Esa raatikaisen opinnäyte Lahtis-siipiratashöyrylaivan entistäminen perinteisin laivanrakennusmenetelmin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti