Kerättyä

Amerikkalainen The Walters Art Museum vapautti äskettäin kuviaan epäkaupalliseen käyttöön. Valikoiman hienojen otoksien joukossa ei ollut mitään Suomesta, mutta löysin vanhan emämaamme kanssa yhteistä kulttuuriperintöä eli yllä ruotsalainen morsiuskruunu 1700-luvun alkupuolelta.

Catri 13 v kokeili historiantutkimusta, aloittaen:

Kun iskä kävi jossakin, nii mun piti kuvikses piirtää vanhin tavara meidän kodis. No, niimpä menin etsii ja kysyin famolta (ruotsii, tarkottaa iskänäitiä, en tiiä suomenkielestä nimee,) et mikä on tän talon vanhin esine. Se meni salille, eli se on semmose tila mis on vanhoja tavaroita ym. Se kaivo jotakin kaappii ja toi mun eteen semmosen rasian.
"Katso, tämä tässä on voirasia."
Olin sillee :OO WOOW VOIRASIA!!

Marko Leppänen esitteli Helsingin saariston hautamuistomerkkejä ja Isosaaren valmiuslinnakkeen. Juha-Matti Granqvist tarinoi Helsingin silakkamarkkinoiden historiasta.

Hanna mietti sitä, pitäisikö fiktion olla faktaa? Hän oli myös kirjoittanut sodista sarjakuvissa. Maisie puolestaan oli tarttunut sarjakuvaan Hitlerin poika.

Sinisen linnan Maria esitteli Maria Jotunista kertovaa Leena Laulajaisen uutuuskirjaa Maria ja taikalyhty. Réa oli ehtinyt lukea Jan Guilloun tuoreen historiallisen romaanin Brobyggarna, joka on historiatulkinnallaan jo herättänyt keskustelua naapurimaassamme. Hän oli, kuten minäkin, poiminut Stokkan Hulluilta päiviltä Tuula Levon Neitin Soldanin. Maisie oli lukenut Maritta Pohlsin kirjan Ellen Svinhuvud. Emilie arvioi Carita Forsgrenin Kolmen kuun kuningatarta. Peikkoneito oli posottanut Jean Untinen-Auelin kirjasarjan läpi.

Reijo Valta arvosteli Jeskasen Perkeleen ja talouden historiaa käsittelevää kirjan Talous ja yhteiskuntateoria I Vanhan maailman talous ja suuri murros. Sivistys-lehdessä oli juttu juuri ilmestyneestä nuorisoseuraliikkeen historiasta.

Raunioilla oli mietitty vaakunoiden karua kauneutta. Anneli ajatteli naisten huiveja ja sivusi näin Hbl:stä poimimaani kolumnia.

Otto kirjoitti sotavangeista Linnoitusosaston sotavankikomppanioissa. Kari Rydman muisteli mottitalkoita ja maukasta ateriaa. Matti Mattila kertoi Tukholman liikennemuseosta. Kari Hintsala esitteli nahkakaupan kyltin. Tuoreella Artefacta-sivustolla kansatieteilijä Teppo Korhosen haastattelu. Turun ylioppilaslehti haastatteli legendaarista opasta Aiju von Schönemania.

Paul Kalle Hänninen harjoittelee kokeellista arkeologiaa tiilien parissa. Eva Ahl-Waris raportoi på svenska Pyhän Birgitan kongressin ensimmäisestä, toisesta ja kolmannesta päivästä. Fredrik Charpentier Ljungqvist mietti på svenska miten mahduttaa 500 vuotta Skandinavian historiaa kolmeen sivuun.

Dick Harrison kertoi på svenska Ruotsin renesanssiajan astrologiasta ja väitti että Kustaa Vaasa ei vasaralla murhannut ensimmäistä vaimoaan.

Tuoreempia uutisia naapurimaastamme on että Riksarkivet on ylittänyt 40 miljoonan digitaalikuvan rajan ja palkinnut mainion ohjelman Släktband. Jan Granath oli kuullut huhuja, että Ruotsin kirkonkirjat tulisivat maksuttomasti verkkoon.