Kellonvalajien ammattikunta ei ilmeisesti jaksanut 1800-luvun alussa huolehtia eduistaan, kun yksittäisyritteliäisyyttä päästiin maaseudulla harrastamaan. Oulun Wiikko-Sanomia kertoi 4.9.1830:
"Osottaakseni kuinka taito ja toimi kaikenlaisisa askareisa meijänkin maasamme Suomesa ilmaupi ja näyttää oleman lisäymäsä, saan minä myös mainita että vero-talonpoika Mikael Rustet, valu-Fabriikisänsä Luvian Kappelisa Eurajoen Pitäjääsä, nykysin on valanut Pulkkilan kappelia vasten, Siikajoen Pitäjääsä, kirkon kellon, painaman 70:nen Leiviskän paikkoin. Se on ensi, yrityksellä menestynyt aivan täydellisesti, kaikkine koristuksinensa ja kirjotuksinensa, ja saanut myös kauniin heliän äänen, niin ettei se minkään suhteen ole huonompi niitä, jotka Stukkulmisa valetaan. Tänä syksynä taitaa hän vielä valaa Sotkamon Emäkirkolle 4o:nen Leiviskän painosen kellon. Tämä mies ei ole koskaan ollut opisa, vaan silmäilemällä ja omalla taijollansa saavuttanut tämän opin, eikä ole hän vielä kertaakaan valanut turhaan, vaan aina menestynyt hyvästi, vaikka hän on jo valanut usiammat kellot, ehkä ei ennen niin suurta kuin tämä vasta mainittu Pulkkilan kello on. Vasta saattaa hän kuitenkin valaa kuinka suuria hyvänsä, sitten kuin hän nyt on uudistanut ja isontanut uuninsa ja koko rakennuksen. Hänen tavallinen hintansa on 25 Riksiä joka Leiviskästä."
Puhdasta tekstimainonta loppujen lopuksi, siis. Olisiko ollut tehokkaampaa kuitenkin paljastaa, ettei kyse ollut ihan tavallisesta talonpojasta?
Brita Salkon tekstistä selviää:
Rostedt oli Leineperin ruukin seppä. Hankittuaan maatilan Luvian Peränkylästä hän perusti pajan, jossa valoi pieniä kelloja. Tukholman matkoilla käydessään hän onnistui pääsemään töihin sikäläiseen kellovalimoon ja näin perehtymään kellonvalamisen salaisuuksiin. Palattuaan kotimaahan hän varusti Peränkylän kellovalimonsa tehokkaaksi yksiköksi. Rostedtin valamia kelloja on mm. Kalvolassa, Eurajoella, Huittisissa jne. Kuuluisimmat hänen valamansa kellot ovat Turun Tuomiokirkon lyömäkellot, joiden ääni on Yleisradiosta tuttu Suomen kansalle. Rostedt kutsuttiin kellojen koesoittoon, joka tapahtui Tuomiokirkon tornissa 19. marraskuuta 1835. Maineikas valajamestari kuoli v. 1839 vain 49 vuoden ikäisenä.
Luottaako aikaislausuntoon itseoppimisesta vai myöhempään tutkimukseen?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti