Kuva Kaunissaaren höyrysahasta kaapattu kirjasta Trade and industry of Finland, vuodelta 1922.Jostain syystä vuosilta 1900-1905 en löytänyt Kaunissaaresta mainintoja. Vuoden 1905 lopussa alkoi tapahtua:
- Eurajoki on viimeaikoina tullut hyvin kuuluisaksi. Tuskin tarvinne siitä puhua, mikä sen maineen on mahtavuuteen kohottanut. On kaikilla tiedossa, että se on ollut Wuojoen lakko, joka tämän pitäjän maineen mahtavuuteen on nostanut. Mutta yksin Wuojoen lakon ansioksi tätä elkäämme lukeko, sillä täällä on ollut toinenkin lakko, ja yhtä kauan luin Wuojoellakin. Tämä toinen lakko on ollut Kaunissaaren höyrysahalla. Näissä lakoissa on moninaista ollut se, että isännistö on tahtonut käyttää karkotuspolitiikkaa enempi kuin itse isä Elfwing Kymi-yhtiön tehtailla viime syksynä. Onko nämä lakot tehty ajattelemattomuudessa, sen jätän lukijan itse arvosteltavaksi; tyydyn vain muutamalla sanalla selvittämään minkälainen on asema ollut Kaunissaaren työläisillä. Työväen sanomalehtiä ei ole saanut tilata muutoin kuin salaisia teitä myöten eitä aatteesta puhua. Vaikka puhumaan olisi kiihottanutkin ne alhaiset palkat, joita saarella on maksettu. Sitte ei saarella ole minkäänlaista seuraa sallittu perustaa, joissa työläiset olisivat voineet työstä uupuneita jäseniään virkistää ja josta olisivat henkiselle elämälleen ravintoa saaneet. Eipä ole lujaan hengittää uskaltanut, jos vaan kopistaan on uskaltanut jälkeen kello 10 ulos lähteä, on heti ollut vahti ajamassa sisään. Työn aikana ei ole saanut toisen kanssa puhua eikä istahtaa, vaikka sahan työ siihen antaa joskus tilaisuutta. Ulkohuoneessa käyntikin on ollut kiellettyä. Pomo on selvittänyt, että pitää opetella niin, että työaikana ei tarvitse ulkohuonessa käydä. Sitä ei hän ole sanonut, kuinka pian tuohon oppisi. Wikstedt'illä on saarella kauppapuoti, ja sen menestykseksi on hän tuota armotonta isäntävaltaansa käyttänyt oikein aito perustuslailliseen tapaan. Työstä erottamisia on tapahtunut siksi, jos on uskaltanut ostaa elintarpeitaan muualta. Arvaatte, minkälaista tavaraa puotissa on, kun sen menestykseksi on löytynyt diktatuurivaltaa käyttää.
Työmailla on hän myöskin käyttäytynyt tavalla, joka on pois paikoiltaan, onpa joskus lyötykin (vaikka sanoihan S. Eksteen, laintulkitsija Vuojoella, että työnantaja saa lyödä). Tästä kaikesta, että työväestöön on ilmennyt tyytymättömyyttä, on hän tahtonut muutamat saada näkyvistään pakenemaan ja nälkään sortumaan. Työväestön vaatimus on ollut, että Wikstedt on poistettava ja että saarelle saadaan perustaa työväenyhdistys sekä osuuskauppa ja että sanomalehtiä on saatava kunkin oman mielensä mukaan tilata. Minä kysyn: onko nämä vaatimukset liiallisia, ja jos ei ole, niin kaikkein Ahlström'in sahojen
työmäki yhtykööt tukemaan kaunissaarelaisten vaatimuksia. Saha on seisonut siitä asti, kun lakko alkoi, eli marraskuun alusta, mutta nyt pyhistä pitäisi sen alkaa, mikäli tiedetään, käymään, jo on jo haalittu uusia perustuslaillisia miehiä, jotka pääsevät taistelussa sortuneiden tilalle, kun saha rupeaa käymään, Wikstedt itse kyllä kuuluu olevan sosialisti, kuten hän on niille kertonut, joita hän on lakonrikkureiksi tahtonut, mutta kuuluu omaavan niin suuren tietomäärän kuin Salinit y. m. meidän suurmiehet, ettei voi enää hyväksyä työväen lauluja eikä punasta lippua. Eräs leski, jonka mies on lähes vuoden ollut kuollut, ja 4 alaikäistä lasta, joutuu nyt saarelta pois muuttamaan, kun hänen on joskus kuultu työväenlauluja laulavan. Voi sinua omatekoinen sosialisti! (Länsisuomen Työmies 30.12.1905) - Omituista. Kaunissaaren sahassa tapahtuu usein tapaturmia; tämä ei ole mitään omituista, sillä sehän on yleistä kaikissa sahalaitoksissa. Tapaturman varalta ovat miehet tapaturmavakuutettuja; ei tämäkään ole omituista, sillä siihen laki velvoittaa. Kun joku työntekijä loukkaantuu, olisi luonnollista, että silloin ilman muuta tarkastuksen tapahduttua maksettaisiin hänelle määrätty vakuutusraha; tämä ei olisi mitään omituista, sillä niin muualla ihmisissä tehdään. Mutta Kaunissaaressa koetetaan kaikin keinoin saada tapaturma näyttämään siltä, että loukkaantunut on muka itse sen aiheuttanut huolettomuudesta, ruokottomuudesta ja varomattomuudesta ja niin useissa tapauksissa sangen pahastikin loukkaantunut henkilö saa mitättömän tahi ei mitään korvausta. Tämä menettely on omituista. Kun oikein hyvästi selitetään, niin voihan tapaturman miltei aina sanoa varomattomuudeksi ja huolettomuudeksi, mutta kaikessa tapauksessa on se vahinko, eikä sitä kukaan ehdon tahdon kättänsä ja jalkaansa, sormiansa ja varvastansa, rintaansa ja päätänsä menetä. Mitä iloa tai hyötyä siitä sitten on sahan isännistölle ja hoitajille, että vahingonkorvaukset niin pieniisi lasketaan heidän työmiehilleen, kun kerta tapaturmavakuutusmatsut ovat maksetut. Päin vastoin luulisi olevan suuremmassa kiusauksessa mennä liian pitkälle työläistensä puolta pitäessä. Ei sitäkään tietysti tarvitse eikä saa tehdä. Oikeus on paras. Eurajoen kunnan pitäisi valita joku ymmärtäväinen ja arkailematon henkilö, joka aina tuollaisissa tapauksissa olisi asianomaisen etua valvomassa, sillä Eurajoen kunta aina siinä kärsii, sillä joutuuhan kunnan hoidettavaksi siten raajarikkoja ja loukkaantuneita henkilöitä sitä runsaammin. Nytkin on sahasta eroitettu muka lakon tähden monta huonoa perhettä, joista ainakin muutamain
perheitten isä on Kaunissaaren sahassa tullut miltei työhön kykenemättömäksi. Monet siellä ovat olleet kymmeniä vuosia, mutta nyt armotta pois. Onko se isännistön vai hoitajan tahto tahi molempain? Ruma asia se ainakin on. Toivottava on, että asianomaiset saavat joskus tuntea samoja tunteita ja kokea samoja kärsimyksiä kuin nuot karkoitetut nyt tuntevat ja kärsivät, paremmin ymmärtääkseen toisten tilaa. Joku mies noista karkoitetuista on juuri pahasti loukkaantunut. Nyt hän tietenkin joutuu kunnan avustettavaksi sairaalaan, menetettyään voimansa ja terveytensä sahassa. Olisi hyvä että taksoituksissa nämät omituisuudet pidettäisiin muistissa. Kaunissaaren sahassa on muitakin omituisuuksia, joita toivottavasti vastaisuudessa sanomalehdissä pohditaan.
Kaunissaaressa on sahanhoitajalla ollut kauppapuoti. Nyt lopettaa hän tuon liikkeensä. Ja tuskinpa sitä kukaan pahakseen panee, koska yksi Kaunissaaren lakkolaisten vaatimuksista oli juuri mainitun puodin sulkeminen. Ei se yleensä mukavaa olekaan, että tehtaitten isännistön tahi hoitajain puolelta kauppapuoteja pidetään. Sillä siinä on ainakin alhaisemmilla luonteilla suuri kiusaus karkoittaa tehtaan piiristä kilpailijat tahi kohdella niitä työläisiä tylyimmin, jotka käyvät toisissa kaupoissa, kuin omia kauppatuttavia. Ja niin syntyy katkeruutta ja eripuraisuutta molemmin puolin.(Länsi-Suomi 18.01.1906 ) - ... Kaunissaarta täytyy verrata johonkin venäläiseenkuvernementtiin, jossa on sotatila ja kaikki kiellettyä. Suurlakon vallankumous ei voinut puhdistaa kaikkia suomen kolkkia, ei voinut kaikkialle saada yhdistymis-, kokoontumis-, lausunto- ja lukemis-vapautta. Nämä kaikki ovat Kaunissaarella toiminimi Ahlströmin omistamalla vielä ankarammin kiellettyjä kuin tsaarin maassa konsanaan. Kävin hakemassa lupaa kokoukselle ja esitelmälle oikein saaren "senaatista" ja annettiinkin se, mutta tahdottiin ärsyttää ja kiihottaa työväkeä entistä enemmän koska se lupa palautettiin jo tunnin kuluttua. Tähän ei kuitenkaan tyydytty, vaan ilmotettiin ja pidettiinkin kokous lahden toisella puolen mantereella
johon ei kuitenkaan ollut mahdollisuutta kaikilla saapua. Joukko tuntuu olevan sisimmässään kiukkuista tuollaisesta despootisesta boprikoffilaisuudesta, mitä saarella harjoitetaan. Lukemisvapaus on kielletty, mutta ajatuksen vapautta ei siellä nähtävästi ole voitu ryöstää ja epäilen josko koskaan voidaankaan. Puristuslaillisuus on ainoa hengen ravinto saarella ja sitä saakin ilmaisuksi. Kaunissaren "siirtovaltiosta" käytännössä olevasta systeemistä olisi paljonkin kirjotettavaa, mutta se tulisi tässä pitkäksi ... (Sosialidemokraatti 19.6.1906 ) - Työnsulku Kaunissaarella. Kaunissaaren höyrysahan hoitaja K. Wickstedt erotti t. k. 2 pvä 14 työmiestä, jotka työskentelivät lautapihan taaplaustöissä. Syy erottamiseen oli se, että sahan hoitaja tahtoi kiristää heidän "vapauttaan" entistä tiukemmalle vaatimalla täydelleen noudattamaan sahan pilliä, vaitka heidän työnsä oli urakkatyötä. Näin saivat työmiehet vapaita vaalipäiviä oikein kosalta. Se on sitä perustuslaillisuutta! Työmiehet toivovat ettei kukaan matkustaisi Kaunissaarelle työn etsintään, sillä työvoimaa on kyllä, kun vaan mielivalta rajoittuu. (Työmies 8.3.1907 )
- Ahlström jatkaa sosialidemokratian hävittämistä. Sosialid. saamien tietojen mukaan on toiminimi Ahlströmin omistamalta sahalta Kaunissaaresta viime viikolla sanottu myöskin koko sahan työväki irti. Toisaalta saatujen tietojen mukaan olisi mainitulla sahalla vaan toinen työvuoro lakkautettu ja saha olisi pantu käymään yhdellä vuorolla. Osa miehistä tullaan sijottamaan muihin töihin, mutta toinen osa sekä joukko naisia jäävät ilman työtä. Kumpanenko tieto on oikea? Ehkäpä molemmat — siten, että koko sahan työväki on sanottu ensinnä irti ja niistä sitte valikoidaan miehet, jotka saavat tuona yhtenä työvuorona jäädä työntämään. Kaunissaaren saha on ollut sellainen itsenäinen satraappikunta, johon työväenpuhujilta ja työväen sanomalehdiltä on aina ollut pääsy kielletty. Siellä on hallitsisvaltaa Ahlströmin nimessä täyttänyt työnjohtaja Wicksted. Ja ankaraa se on ollut. Mantereelle ovat työläiset toisinaan päässeet työväen puhujia kuulemaan ja sieltä omat saaneet sanomalehtensä hakea. Huolimatta tällaisesta ankarasta Bobba-vainaan aikuisesta sensuurista, on sinnekin sosialismin siemen päässyt juurtumaan. Tuollaisten olojen vallitessa ei minkäänlaisen yhdistyksen perustaminen ole voinut tulla kysymykseen, joten yhdistystä ei saarella ole, mutta yksinäisiä punalipun kohottajia siellä siitä huolimatta löytyy. (Työmies 6.3.1908 )
- Vallan omituisia seikkoja on minulle kerrottu Kaunissaaren sahalta Eurajoella. Osa työläisiä asuu meren lahden toisella puolen. Joskus tapahtuu, että jäät ovat murtautuneet äkkiä eivätkä miehet ole näinollen päässeet työhön. Tästä on sakotettu. Minä en tiedä onko olemassa lain kohtaa, joka pakottaisi työmiehiä voittamaan miltei voittamattomia luonnon esteitä, herroihin liikemiehiin nähden ei ainakaan ole. (Sosialidemokraatti 19.3.1908 )
- Kaunissaaren saha pantiin t. k. 7 p:nä käyntiin. Kaikki entiset työmiehet otettiin työhön. (Satakunnan Sanomat 9.12.1908)
- Tyttö vähällä hukkua. Kaunissaaren sahan ja Kuivalahden välillä putosi t. k. 7 p:nä aamupäivällä eräs tyttö jään alle. Kotvan aikaa taisteltuaan elämästä ja kuolemasta pelastivat sahan työmiehen tytön, joka oli jo aivan henkitoreissaan. Tyttö toipui vasta illempänä. (Satakunnan Sanomat 9.12.1908 )
- 25 vuotta palvelleeksi tuli perjantaina sahanpäälikkö Karl Söderman A. Ahlström Osakeyhtiön omistamalla Kaunissaaren höyrysahalla ja sai hän päivän merkityksen johdosta osakeyhtiöltä rahalahjan sekä sahan päälliköiltä ja työväeltä kultaisen taskukellon ynnä nikkelisen kahvikaluston.(Satakunnan Sanomat 17.5.1908 )
- Tapaturma. Tiistaina loukkasi eräs työmies Kaunissaaren sahan sirkkelissä 4 sormeansa. Haavat eivät olleet pahoja ja paranevat pian. (Satakunnan Sanomat 22.1.1909 )
- Isännöitsijän vaihdos tulee tapahtumaan Kaunissaaren sahalla. Sahan nykyinen isännöitsijä on nähtävästi tehnyt itsensä syypääksi raskauttaviin väärinkäytöksiin koskapa sahalla on näinä päivinä poliisitutkintoja pidetty. Asianomaisella taholla on kuitenkin kieltäydytty toistaiseksi antamasta lähempiä tietoja tutkimusten tuloksista. (Satakunnan Sanomat 29.1.1909 )
- Kaunissaaren sahan isännöitsijäksi on otettu isännöitsijä John Berlin Merikarvian Haminaholman sahalta. ( Satakunnan Sanomat 31.1.1909)
- Ikävä tapaturma. Tostaina tapahtui Kaunissaaren sahalla ikävä tapaturma. Tehtaan työntekijä Amanda Autonen satutti vahingossa oikean kätensä n. s. kaappariin, joka rikkoi sormet niin että ainoastaan peukalo ja pikkunen osa etusormea jäi kädestä jälelle. (Satakunnan Sanomat 24.2.1909 )
- Karille ajo. Ruotsalainen, Brantewihistä kotoisin oleva kuunari Wettern ajoi karille t. k. 26 päivän illalla Kaunissaaren edustalla. ... Syy miksi Wettern ajautui karille oli se ettei majakkalaiva Relandersgrund ollut paikoillaan. (Satakunnan Sanomat 29.4.1910 )
- Tapaturma Kaunissaaren sahalla. Viime tiistaina kello 5 ja 6 välillä aamulla puhdisti sahaa päresirkkelissä työskentelevä Karl salmi sirkkelinsä teriä. Silloin sattui toinen samassa penkissä työskentelevä keppiensyrjääjä eli "kanttari" kaiketi epähuomiossa vetämään konehihnan päälle. Molemmat terät kun olivat yhdessä akselissa, oli siitä seurauksena että Salmen vasen käsi toutui terien ruhjottavaksi. Peukalo ja etusormi menivät halki sekä keskisormi noin 2 sm. pitkältä poikki. Loukkaantunut tuli heti täkäläiseen sairaalaan sidottavaksi.( Satakunnan Sanomat 16.9.1910 )
- Nuorisoseura perustettu Kaunissaareen. Viime sunnuntaina perustettiin nuorisoseura Kaunissaaren sahalle. Jäseniä ilmoittautui lähemmäs kolmisenkymmentä. Esimieheksi valittiin opettaja J. Kangasperko.(Satakunnan Sanomat 2.11.1910 )
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti