Itäsuomalainen taudin polkeminen

Kuvat ja varsinkin kotimaiset sellaiset ovat harvinaisuus 1860-luvun sanomalehdissä eli pysäyttävät nykylukijankin. Oheinen tupanäkymä Tähdessä 9.2.1866 selitetään seuraavasti:

Tästä parantamisen tavasta on meille lähetetty seuraavaa kirjotus: 

Ne jotka ovat parhaimpia miehiä tässä taidossa olevinaan, ovat ankarat siinä työssä, ja ei ole sen nimellistä tautia, johon nämät ei sano temppunsa tehovan. Sisu-jänteitä koitellaan varpaan kärjillä ja saappaan kannalla. Jos on yskä, niin työnnetään jalat rintaluiden alle, ja kun ei se oikein käy, niin on ukolla terävä suippulauta, jonka hän sinne sysää, sillä siellä on hänen mielestänsä sydän-suoni. 

Kerran näjin tuolla lailla miestä kidutettavan. Kiduttaja oli suurin suomalaisia miehiä, kidutettava pitkä ja hoikka kun humaliston salko, 21 vanha nuorukainen. Sille sanoi uro tekevänsä lukkarin rintaa, ja kun hän tiesi nuotissa olevan paasi-nimisen äänen, sanoi hän: nyt käy sillä rinnalla paasia laulaa, mutta pidä vaan se pyhänä, ett'es muolla kun kirkossa sitä te'e. Kirkkoon laulamiseen rakennan rintoja, vaan en mualle. Tuolta mieheltä jäi kuitenkin laulaminen; sillä siitä asti on hän sylkenyt verta ja valittanut vaivojansa. Moni on saanut ijäsen vian sellaisten viisaitten toimeliaisuudesta.

Täm' on outoa oppineesta, herrasmiehistä himeä, asia varsin vaarallinen, tärveliä terveyden, kuin on tässä kerrottuna, vaikka kehnolla kädellä; asia on aivan tämä, talonpojis tavallinen: kuin on kuka "kiininnynnä," jänteet kaikki jäykennynnä kovan raateen rasituksilt, niin kuin vintti violissa, tahi kieli kanteleessa pinkoitettu piukemmaksi. Hän siit' menee miehen luoksi, semmoisen jok' selvimmästi, tarkoin tietää temput kaikki, avut tähän ahdistukseen; niin kuin tohtori totinen hän siit' alkaa aika lailla varsin häntä vanutella kohta lailla kauhlotella sekä selän polkemalla, että vatsan vääntämällä, muitten jäntein murjomalla, että suonet sulaisiivat, jänteet kaikki vivuisivat, hermot tulis helkemmäksi. 

Kuullut olen kuinka moni varsin on niin vakuuttanut, että oisikiin jo ollut kauvan aikaa kannettunna mullan alle muuttumahan, ellei olis ennättänyt apu tähän ajallansa, jonk' on varsin vakuuttanut hälle, hänen auttajansa terveydens teroittaja polkumiehinsä polonen. 

Vaan et'tää on vaarallinen, edenkiin ois estettävä polkeminen selkä puolta rinnan, vatsan kopristukset. Typeryys on tyly tässä tehnyt töitä tehoisia kamaloita kauheimpia. Reisi rauhasten revennyt. Poleppa vaan selkä puolta, niinkiin kovin kouristele, että sattuu selkäruodon alle varsinkiin vaikutus; munaskuihin mullistukset, viellä vika pernahankin. 

Mikäs siitä sitte seuraa (!?) tietänevät tietomiehet, tohtorit sen tuntenevat; teille myöskin tämä tieto olis vasta varoitukseks, jotka hullut huusailette, toisianne turmelette, ruman taval' runtelette, niinkuin hierotaan hevoista lamautunta lavoiltansa. 

Kirjoittaja myöskin ollut onnetoin niis' osallinen, saanut siitä saaliiksensa selkä vamman vaarallisen. Tää on keino kelvotompi, parannukseksi pahimpi, tyhmän kansan typeryyttä. Heittäkäät te siis jo hiiteen tapa tuhma turmeleva, te kuin ootte olevanne ukot uhkiat urohot. Tuo on tapa ennen ollut aina akkojen asia, eihän miehet millonkana sinä ilmoina ikänä tuolla lailla tallustele, ihmisraajoja rakenna varsin karhun kantapäillä, kontion kovan käsillä.

Ruotsalaisten kuvia Suomesta 1877

Poikkeuksellisen komea kuva Ny illustrerad tidningin numerossa 22/1877 esittää J. L. Runebergin hautajaisia. Numerossa 36/1877 julkaistiin Johan Knutssonin maalaukseen perustuva kuva Runebergin haudasta.

Näiden välissä ilmestyi numerossa 25/1877 piirrustukseen perustuva kuva Kaarinan eli Nummen kirkosta, jonka vieressä oli ilmeisesti navetta.

Numeron 45/1877 kannessa on kuva Suomen kaartin lähdöstä sotaan. Se perustuu suomalaisessa lehdessä julkaistuun kuvaan.

Tutkimusta itsenäisyytemme historiasta

Museoviraston
Historian kuvakokoelma

Perinteiseen tapaan (aik. 2024, 2023, 2022, 2021, 2020, 2019, 2018, 2017, 2016, 2014, 2013, 2011) blogissa huomioidaan isänmaan itsenäisyyden juhlapäivä listaamalla edellisen itsenäisyyspäivän jälkeen löytyneitä avoimesti ja digitaalisina saatavilla olevia opinnäytteitä Suomen itsenäisyyden ajasta (lopettaen epämääräisesti bloginpitäjän omiin varhaisimpiin muistoihin). Linkitys on käsityötä, joten jos joku ei pelitä, suosittelen googlausta.

Alkaen autonomian lopulta
- Laukkanen, Esa: "Punaista kukkoa vastaan" - Nurmeksen palotoiminnan muutokset 1891–2000

- Simula, Tuomas: Suomalaisesta puolueesta Lapuan liikkeeseen: K. W. Huhtalan poliittis-yhteiskunnallinen toiminta autonomian ajalta 1930-luvun alkuun

- Karppinen, Emilia: Terveiden ihmisten koti : Arkitekten- ja Arkkitehti-lehdissä esitettyjä näkemyksiä terveellisestä asuinympäristöstä 1900-luvun alusta 1930-luvulle 

- Palmu, Elle: Virginia Sarin : Vihellysvirtuoosi 1910–1930-lukujen Suomessa
- Huusko, Timo: Alkuperäisyyden kaipuu ja alkukantaisuuden pelko: Kansa, luonto ja rodullistaminen Suomen modernissa taiteessa vuosina 1915–1930

- Nissinen, Sini-Marija: ”Osoittaen suurta taitavuutta konspiratsiossa, sitkeyttä ja nerokkuutta työssä” : Ellen Mäkelin puheenjohtajana Oulun Työväenyhdistyksen naisosastossa ja poliittinen radikalisoituminen vuosina 1916–1921

- Kivimäki, Annika: ”Sen yllä liitelee menneisyyden henki.” : Urajärven kartanomuseon perustaminen ja toiminnan vakiinnuttaminen 1916–1938
- Eerola, Olli: Hovioikeuden presidentin kieltolakituomio : Aleksi Kävyn tuomarinuran alku- ja loppuvaiheiden tarkastelu
- Kuparinen, Mika: Teosofia ja Suomen sisällissota : Teosofi Pekka Ervastin suhtautuminen Suomen kahtiajakautuneisuuteen vuosina 1917–19

Sotien väliset vuodet

- Aranne, Hanna: Yhteisen vihollisen yhdistämä : Suomen ulkoasiain- ja puolustushallinnon toimijoiden suhtautuminen Mantšuriaan ja sen suvereniteettiin 1917–1944

- Hakoniemi, Mikko: Edistyksen käsite Suomen poliittisessa ja julkisessa keskustelussa sotien välisenä aikana (1918–1939)

- Gustafsson, Markus. En särskild militär operation : En diskursanalys av hur svenska och finlandssvenska dagstidningar gestaltade Ålandsexpeditionen

- Kuusela, Hanna: Rankaisijat : papit ja valkoinen terrori 1918

- Pietilä, Maija: Lippu ei ruokaa tuo : Suomen lippukeskustelu työväen- ja pienviljelijäin lehdistön näkökulmasta vuonna 1918

- Ruotsalainen, Paavo-Pekka: Vanhan kirkkopuiston hautaukset ja hautamuisto-merkit vuosina 1918–1923

- Hirvikorpi, Anni: Aatteelle kaikkensa antaneet naiset : naisten poliittinen toimijuus Suomen Kommunistisessa Puolueessa maanalaiselta kaudelta julkiselle kaudelle

- Thaqi, Nora: "Kansanvaltaisen edistyksen tulevaisuutta ei voi jättää tuuliajolle". Suomen kansanvaltuuskunnan naisia : Hilja Pärssisen ja Anni Huotarin poliittiset urat

- Aavaharju, Antti: "On muistissani tapaus Aunuksen kansannousun ajoilta" Aunuksen sotaretken osallistujien kuvaukset Karjalan ja Aunuksen kansasta

- Koivisto, Severi: ”Juudas, monestako hopeapenningistä olet myynyt patriarkka Tiihonin?” : Aamun Koitto - ja Kotimaa-lehtien uutisointi Venäjän ortodoksisen kirkon patriarkka Tihoniin liittyen 1918–1925

- Ataruwa, Milla: Lasten ulkoilmakamari : Turun leikkikentät ja leikkikenttätoiminta kaupunkiympäristössä ja kansalaiskasvatuksessa 1918–1945

- Anttalainen, Liisa: Ylirajaiset avioliitot Suojärven, Annantehtaan ja Salmin ortodoksisissa seurakunnissa 1918–1939
- Pyykönen, Iidamaria: ”Heidän harrastuksensa tarjoaa heille tilaisuuden kauniiseen ja siroon liikehtimiseen” : keskustelu tyttöjen liikuntakasvatuksesta suomalaisissa aikakauslehdissä vuosina 1918–1939
- Vanhatalo, Kaspian: Luonnonsuojelu- ja kansallispuistokeskustelu suomessa maailmansotien välisenä aikana
- Laine, Esko: Viinaporvarien vaino ja raittiuden valvojien kiitettävä uutteruus : kieltolain aikainen raittiuden valvonta Suomen Sosialidemokraatin palstoilla 

- Kaarti, Klaus: Saksan hiljainen liittolainen : Allan Staffansin rooli Suomen sukellusvenehankkeessa 1919-1945

- Ojajärvi, Rony: Losing Faith, Finding Reason : Continuity and Change in the Religious Language and Religiopolitical Worldview of Peace Movements in Finland, 1919–1975

- Polojärvi, Anniina: Kasvatuksen kantajat, tulevaisuuden rakentajat : naisten kasvatusvastuu Koti-lehdessä vuonna 1920

- Koskela, Calle: Häktningen och benådningen av Carl Björkman och Julius Sundblom

- Nissinen, Joona: Leppävirran kunnan kansanopetus kiertokoulusta peruskouluun
- Sippola, Vilma: Poikkeavuuden monet kasvot : degeneraatio-oppi suomalaisessa psykiatriassa 1920-luvun alkupuoliskolla 

- Peitso, Jonna: Kivisaaren kaksi aikaa – Kesäkoti herrain huvilana ja seurakunnallisessa kasvatustyössä

- Korpela, Mikko: Harmitonta ja hyödyllistä, turmiollista ja tarpeetonta: Julkinen keskustelu rahapelaamisen laillistamisesta 1920-luvun Suomessa 

- Nurminen, Heidi: Imatrankosken vesivoiman valjastamisesta käyty julkinen keskustelu 1920-luvulla
- Salmi, Niina: Suistamolla tapahtuneen ryöstömurhan uutisointi, tutkinta ja oikeudenkäynnit 1920–1926
- Laine, Matias: ”Suomi ei ole vielä ollut, Suomi on tuleva” : Suur-Suomi ja heimoaate Elias Simojoen puheissa 1922–1939

- Kurula, Mikaela Hanna-Maria: ”Flirtsportens” amerikanska skola : Filmrevyns & Filmiaittas sexuella manus 1923–1930
- Parviainen Heikki: Lapsen etu ja osallisuus suomalaisen adoption historiassa

- Särkinen, Kaisu: “Käytiin me Olavinlinnassakin ja siellä kasvaa yhden muijan sydämmestä yks puu” : Olavinlinna matkakokemuksena 1920- ja 30-luvuilla

- Löfqvist, Lilja: ”Yksi aikamme suurimmista voitoista on kaiken työn kunnioittaminen” - Thyra von Beetzen-Östmanin käsitys naisen roolista 1920- ja 1930-luvun Suomessa

- Nummelin, Waltteri: Palovartijan tuvat palokuntatoiminnan osana 1920- ja 1930-lukujen Lapissa 

- Huhtala, Anna: Sanoin kuviteltu kuolema : Väkivalta- ja onnettomuuskuolemien julkinen käsittely Suomessa 1920-1930-luvuilla

- Karvinen, Antton: Finlandssvenska syner på fascistiska ledare : En komparativ diskursanalys av hur Benito Mussolini och Adolf Hitler presenterades i dagstidningen Åbo Underrättelser under 1920- och 1930-talet
- Salonen, Matti: Mitä rauhankyyhky tekee panssarinyrkille? : Felix Iversenin suhtautuminen Euroopan diktatuureihin 1925–1939

- Hakala, Anna: Terveisin ”rivosuinen poika Spira” - naistoimittajuus Irja Spiran ja Eljas Erkon välisessä kirjeenvaihdossa 1927–1956
- Ojala, Lotta: Pakinoiden nainen : naiseus, naisten roolit ja naisasia Tyyni Tuulion ja Maija-Liisa Heinin pakinoissa 1920–luvulta 1950–luvulle
- Hänninen, Harto: Itämailla jossakin : Toiseus, rasismi ja eksotismi 1920–1960-luvun suomalaisissa Afrikkaan ja Orienttiin sijoittuvissa iskelmäsanoituksissa

- Kuismanen, Mari: Lasten kirjoittamat päiväkirjat ja arkistojen hiljaisuus - Tuberkuloosin sairastaminen kahden tytön kirjoittamissa päiväkirjoissa vuosilta 1926-1930 ja 1939-1944

- Tahvonen, Sini: Hoivata vai rangaista? : Kuri, kontrolli ja asukkaiden kokemukset Lammin työlaitoksessa 1928-1950
- Lehtonen, Roosa: Hyödyllinen idealisti: Fasismi ja naisasia Hilja Riipisen ideologiassa 1929-1939

- Holmberg, Anni: Kampen om Topelius : Uppkomsten av de två Topeliusmonumenten i Helsingfors 1929–1932
- Väkevä, Alpo: Kahden vapauden ihanteen välissä : Raoul Palmgrenin taidekäsitys vuosina 1929–1953
- Tarvainen, Kaisla: Suomalainen keskiluokka ja lama 1930-luvun vaihteen naistenlehtien mainoksissa

- Koret, Niklas: Lapuan liikkeen käsittely Lapin lehdistössä kesällä 1930

- Nissinen, Tiina: Rohkealla mielellä työhön tulevaisuuden eteen : Tulevaisuuskuvat Toveritar-lehdessä 1930-luvulla

- Lehto, Aku: Sotaa ja kaaosta, mutta myös tyyntä : Suomen Lähetysseuran lähetit 1930-luvun Kiinassa

- Viippola, Ella: Sikiönlähdettämiset Kemissä 1930-luvulla : laiton raskauden keskeyttäminen ja naisten toimijuus 

- Turunen, Silja: Sikiönlähdetykset Vaasan ja Jyväskylän raastuvanoikeuksissa 1930-luvulla

- Holm, Mattias Daniel Alexander: ”Färjkarikatyrer” : En analys av Erik Viljam Fågelbärjs politiska karikatyrbilder
- Pöyskö, Oona: “Koko juttu perustuu puoskaroimiseen, ennustamiseen ja noituuteen” : Kalevan tulkintoja Tattarisuon tapauksesta vuosina 1930–1934 

- Suomalainen, Simo: Henkiä, telekinesiaa vai humbuugia
- Koivisto, Hanne: ”Joukkosielu vai individualisti? Vasemmistoälymystön identiteettiprosessit Suomessa 1930-luvun alusta 1950-luvun loppuun

- Martiskainen, Merja: "Ettei tapahtuisi veltostumista" : Potilaille suunnatut aktiviteetit Kinkomaan tuberkuloosiparantolassa 1930-1945 

- Ritvanen, Darja: ”Hän oli, kuten tällaisissa tilanteissa on tavallista, temmannut taskuaseensa esiin ja ampunut sillä laukauksen” – Suomalainen henkirikollisuus vuodesta 1930 vuoteen 1934
- Hagnell Cedendahl, Emma: ”Olycksprofeter sia att svensk sång skall dö ut i Finland” En analys av den finlandssvenska kulturelitens argumentation för sitt existensberättigande i Finland 1930–1939 

- Mäkinen, Paavo;  Tampere-Orivesi-Jämsä-Jyväskylä-oikoradan linjausvaiheita Jyväskylän kauppakamarin myötävaikutuksen alla 1930–1960
- Malinen, Antti: Sinimusta papisto : IKL-pappien maailmankatsomusten taustat ja heidän vaikutuksensa Suomessa 1932–1944

- Ovaskainen, Pirjo: "Järjestys ravintolaelämään kieltolain jälkeen..." : Ravintolaelinkeino ja anniskelukontrolli Tampereella, Kuopiossa ja Jyväskylässä vuosina 1932‒1939

- Eskola, Katja: "Ketunraudat loksahtavat" – tutkimus Ajan Suunta -lehden vuonna 1933 käyttämästä metaforasta

- Alonen, Pekka: "Kunnia kuolla on vapauden tiellä" : Nuorisojärjestö Sinimustien aatteet liikkeen lauluissa 1933 – 1936

- Tuomela, Leo: “Perustamisvaikeuksista huolimatta, varoja ja voimia uhraten” : Keskisuomalaisen osakunnan järjestötalouden historia 1933–1980
- Koskela, Tilda: "Työtä työttömien hyväksi, apua avuttomille" : työn ja kasvatuksen keinot nuorten arvomaailman muokkaamisessa Latokartanon nuorisosiirtolassa 1934–1937
- Merikallio, Jussi: Työläiset kansainvälisen luokkaopin uhreina? : Vapaa Työväenliitto ja valkoinen työväki vuoden 1935 ammattiyhdistyskentässä

- Hukari, Veeti V. V. ”Ne voitot sittenkin voitetaan” : Arne Somersalon Helsingin yliopiston kielitaistelua käsittelevät pakinat ja eduskuntapuheet Ajan Suunnassa vuonna 1935

- Ojala, Anne: Eira Paunun käsitys nuoren kristillisestä kasvatuksesta 1935–1954

Sotavuodet

- Moilanen, Otto: Suomi diplomaattisena toimijana Espanjassa ja Portugalissa 1939-1945
-  Tilli, Henriikka: "Koska hän oli niin hyviä ystäviä tämän kanssa": Margot af Enehjelmin päätyminen Englannin tiedustelun palvelukseen Helsingissä vuosina 1939–1942

- Särkänmäki, Annika: Hevonen armeijan ja miehen voimavarana : Hevonen osana Puolustusvoimia 1939-1944 

- Leipälä, Veera:”Sen suurempaa rakkautta ei ole” : Sankarihautajais- ja muistopuheiden raamatullisuus sekä teologinen keskustelu sananjulistuksesta vuosina 1939–1941

- Karjalainen, Valtteri: Urho Kekkonen ja Siirtoväen huollon keskuksen perustaminen : Näkemykset ja tavoitteet siirtoväen huollosta talvisodan aikana

- Rasa, Juho: Talvisodan henkiset haavat : Neuroosipotilaat 6.Sotasairaalan psykiatrisella osastolla keväällä 1940

- Ilola, Aleksandra: "Kyllä tuntee olevansa ryssä, Suomen leijonan syleilyssä" : Propaganda Reino Palmrothin sota-ajan laulujen sanoituksissa 1940-1941

- Myllymäki, Oskari: Eläimet rintamalla ja sotilaiden rinnalla : Eläinmaskotit ja eläinmaskottien toimijuus sotilaiden keskuudessa jatkosodan aikana 1941–1944

- Leppähaara, Susanna: ”Tervesiä täältä Venäjältä” : Inkerinsuomalaisen ja jatkosodan aikaisen isäntäperheen välinen suhde ja yhteydenpito

- Vähäkoski, Ira: ”Voi hyvin, tyttöseni!” : Kirjeiden merkitys jatkosodan ajan ihmissuhteiden luomisessa

- Wright, Stephanie: Frozen Futility in the Far North? German Finnish Operations 1941-1944

- Pitkänen, Anne: Arktisilla rajoilla : Saksalaisten ylirajainen liike suomalaisnorjalaisella rajaseudulla 1941–1945
- Vuonokari-Bomström, Liisa: Itä-Karjalan sotasaalisarkisto miehityshallinnon välineenä ja Suur-Suomen rakentajana 1941–1944

- Karppi, Anni: "Poju pieni, se honka jonka juurella istut voi varmasti kertoa terveisiä tältä hongalta, jonka juurella makaan" : Nuoren sairaanhoitajan kokemuksia sairasjunasta jatkosodan vuodelta 1941

- Terho, Fanni:”En jaksa tällä kertaa enempää. rak. terv. Risto” : Haavoittumisen kokemus jatkosodan kenttäpostissa 

- Ellilä, Eero: Suomen ilmatorjuntarykmenttien 1 ja 2 kuri- ja asetilanne jatkosodassa

- Rosenberg, Pinja: Väinö Kannisto : elämä ja valokuvat sotasairaaloista
- Haapasalo, Emma: Mallilotta ja järjestön mannekiini vai jermuileva naisihanteen haastaja? : Lottakuva Lotta Svärd -järjestön julkisissa ja yksityisissä valokuvissa 1941–1944 

- Kyyriäinen, Iida: Tuntematon tulevaisuus : naimattomien evakko- ja rintamanaisten muistelmia Lapin sodan alkuvaiheista syyskuulta 1944 

- Hakala, Mari: Neuvostoliiton kuvaus Finlandia-katsauksissa vuosina 1943–1950
- Boman. Lukas: Finland som underrättelsemål eller vän : C-byråns underrättelseverksamhet i Finland under andra världskriget
- Savolainen, Volmari: "Samurain miekka puree" : Tyynenmeren sodan alkuvaihe Ajan Suunnassa ja Uudessa Suomessa

Sodasta rauhaan

- Auvinen, Timo: ”Uudesta luotava maa?” : rauhan aiheuttamat ongelmat ja niiden ratkaisuehdotukset Suomen sanomalehdistössä 1944–1945

- Larjomaa, Sari: Kansan eheytyminen ja talvisodan henki : Kamppailu käsitteistä ja narratiiveista jatkosodan jälkeen

- Salmi, Noomi: Paluu arkeen Vuoksenlaaksossa- Välitön toisesta maailmansodasta toipuminen Ylä-Vuoksi lehden kuvaamana vuosina 1944-1946
- Ervasti, Ella: Puutetta ja epäoikeudenmukaisuutta : kuusamolaisten avunpyynnöt Vapaan Huollon Keskukselle vuonna 1946

- Ylitalo, Juhani: Harkittu hiljaisuus : Helsingin väestönsuojelua ympäröivä poliittinen puheavaruus 1948–1955
- Kaasalainen, Joel: ”Parempi päästää maahan puna-armeijan kuoro kuin puna-armeija.” : Neuvostoliiton kulttuuridiplomatia Vapaa Sana -lehdessä 1944–1956

- Reponen, Vesa. Koko kansan demokraattinen koulu : Suomen Kansan Demokraattinen Liitto ja koulu-uudistus 1945–1948 
- Nojonen, Juuso: Omantunnonaroista vakaumuksellisiin kansalaisiin: Aseistakieltäytymiskokemuksia 1950-luvulta vuoteen 1991

- Hökkä, Santtu: Idänkaupan sivupolulla : Suomen kauppavaihto ja kaupalliset suhteet Puolan kanssa ulkomaankaupan säännöstelykauden aikana 1945–1960

- Hytönen, Maija: "Ei Unkariin, vaan Suezille" : Puolueettomuuspolitiikka osana kansanedustajien retoriikkaa Suezin kriisin aikaan

- Laine, Laura-Maria: Karjala on ja elää meissä : Vuoden 1960 karjalainen suurjuhla karjalaisen kulttuurin ja politisoituneen karjalaisuuden ilmentymänä

Moderni(mpi) Suomi

- Kaikkonen, Annikki: Narratiivinen näkökulma kirkon perheneuvontatyötä vuosina 1944-2024 ohjanneiden viitekehysten konstruoitumiseen

- Pesonen, Pete: Tehdastyöläisten firabelitöiden muistitietohistoria

- Nikumatti, Emmi: Koulu kruunuin ja harsoin : Kruunuhäiden merkitys paikallisyhteisöille Vaasa-sanomalehdessä 1945–1954

- Hakala, Heidi: ”Kun en ole sen mallinen ihminen, jolle housut sopivat” : kehonkuvan vaikutuksia suomalaisten naisten housujen käyttöön 1940–1970-luvuilla

- Liikala, Venla: Tyylimoka vai vallankumouksellinen vaate : Asenteet naisten farkkuja kohtaan 1960-luvun aikakausilehdissä ja mainoksissa

- Santaholma, Antti: Lapsuuden talonmiehet muistelukerronnassa

- Huoviala, Arttu: Länsimielistä diplomatiaa ja ulkomaankaupan edistämistä : R. Erik Serlachius institutionaalisena yrittäjänä kylmän sodan kauppapoliittisessa toimintaympäristössä

- Järviö, Ville: Taloudellinen buumi ja lasku : Miten Korean sodan aiheuttama taloudellinen noususuhdanne vaikutti G. A. Serlachius Oy Takoon 1950-luvun alussa?

- Grönroos, Odin: Behagande kvinnor och arbetande män: Genus i finlandssvenska tidningsannonser från 1950-talet 

- Herkkola, Sami: Kahden luonnon rajalla : ihmisten ja lokkien rinnakkaiselosta Helsingin Sanomissa 1950-luvulla

- Tervo, Saana: Suurten ikäluokkien tytöt koulussa : tyttöys vuosina 1945–1950 syntyneiden naisten koulumuistoissa

- Uhlbäck, Vanessa: Kirkkoarkkitehtuurikilpailut ihanteiden peilinä : Tapaustutkimus Kouvolan Keskuskirkosta ja ihanteiden muutoksista 1950–1970-luvuilla

- Illukka, Inka: "Siitä iänikuisesta viittomakielestä" : kuurojen opetuksen kielikysymys ja koulu-uudistus Suomessa 1950-luvulta 1980-luvulle 

- Salomaa, Juuso: Käytännöllistä tarvetta, monimutkaista byrokratiaa ja suuria haaveita: Tampere-Pirkkalan lentokentän selvitystyö, suunnittelu ja rakentaminen 1950-luvun puolivälistä 1980-luvun alkuun

- Jurvakainen, Tuomas-Johan: Televisio Kari Suomalaisen pilapiirroksissa

- Cazes, Marie: Evolution du populisme en Finlande : continuités et ruptures dans la construction de l’identité des partis populistes finlandais entre 1959 et 2019

- Pöllänen, Anu: Maallistumisen merkit kuolinilmoituksissa : Uskonto ja sen muutos 1960-luvun ja 2020-luvun kuolinilmoitusten värssyissä

- Nurminen, Kimmo: Suomen Sokeri Oy:n muutoksen vuodet : Töölön alueneuvottelut ja muutto Porkkalan Sokeritehtaaksi 1960–1965

- Ojala, Karri: “Louisvillen suurisuu” : nyrkkeilijä Cassius Clayn uran alkuaika suomenkielisissä sanoma- ja aikakauslehdissä vuosina 1960-1965

- Saaristo, Markus: Lehdistö kylmän sodan Suomessa : Vuoden 1961 noottikriisi Helsingin Sanomissa ja Kansan Uutisissa nähtynä 

- Salo, Micke: Suojelupoliisi ja Central Intelligence Agency vuoden 1962 Helsingin nuorisofestivaalissa 

- Karppi, Ville: ”Sainhan sieltä muutakin kuin sinibaretin” : Suomalaisten rauhanturvaajien todellisuuksia ja kokemuksia Kyproksen UNFICYP-, Libanonin UNIFIL- ja Kosovon KFOR-operaatioista 1964–2010

- Patrikainen, Ida: ”Tällaisen ohjelman kuuntelu madaltaa koko sunnuntain tunnelman” : lehdistössä ja kuuntelijapalautteissa esitetty kritiikki Yleisradion radio-ohjelmien musiikkisisältöjä kohtaan vuosina 1965–1969

- Kekäläinen, Viivi: Ennakkoluuloista kohti poliittista yhteistyötä : Suomen ja Meksikon välisten diplomaattisuhteiden kehitys 1965–1999

- Kontu, Mette-Marie: Tasa-arvoa ja vapautta : perhesuunnittelu ja seksuaalisuus Yhdistys 9:n jäsenten julkaisuissa vuosina 1966-1970

- Sjöman, Laura: Äidit ja isät muuttuvissa (työ)rooleissa : sukupuoliroolit ja kaupungistuminen Uudessa Naisessa ja Kodin Kuvalehdessä vuosina 1967–1975

- Lahtinen, Jussi: Kerrottu luokka. Pitkän 1970-luvun työläiskirjallisuus yhteiskunnallisten valta- ja vastakertomusten kentillä

- Kuisma, Jaakko: Lenin ja me : V.I. Lenin Suomi–Neuvostoliitto-Seuran julkaisemassa Maailma ja me -lehdessä 1968–1992

- Koskinen, Niklas: Pinkki jäänsärkijä : Psyke ry ja suomalaisen sateenkaariliikkeen synty 1968–1971

- Lehtola, Leevi: Viher- ja virkistysalueiden suunnittelu Helsingin itäisillä esikaupunkialueilla 1960- ja 1970-luvuilla

- Suhonen, Harri: "Akatemisoitumisen alkulähteillä" : Luokanopettajakoulutuksen akatemisoituminen 1960- ja 1970-luvulla

- Soikkonen, Milla: ”Toimia ei ole syytä vähentää, sillä DDR todennäköisesti lisää omiaan”: DDR-Kulturzentrumin ja Goethe-instituutin välinen kulttuuripoliittinen kilpailu Suomessa 1960–1972

- Kokkonen, Henri: Vapaus kulkee postitse: Silloin, nyt ja sitten erään sateenkaariseniorin kirjeenvaihdossa 1960-1970

- Lippo, Tiia: ”Todettakoon vain lyhyesti suhteiden olevan erinomaiset niiden kuitenkaan olematta mitään poliittista erikoisväriä tai -luonnetta” : Suomen suhteet Romaniaan vuosina 1969–1971 Suomen Bukarestin suurlähetystön arkistojen näkökulmasta

- Suomalainen, Jaakko: Lännenelokuvasta tähtien sotaan: Yhdysvaltalaisten elokuvien toiminta, lajityypit ja katsojasuosio 1970-luvun Suomessa

- Lappi-Seppälä-Sánchez, Tony: Suomen ulkosuhteet Argentiinaan Juan Perónista sotilasjunttaan 1973–1979

- Korteniemi, Joona: Koetelkaa henget : Suomen Rauhanyhdistysten Keskusyhdistyksen julkaiseman Päivämies-lehden henkiä ja henkivaltoja koskeva opetus vuosina 1976-1979 sekä sen teologianhistoriallinen tausta

- Haavisto, Johannes: Ymmärtävä Lenin, sovintohalukas Stalin ja ankara Ždanov: Neuvostojohdon muuttuvat representaatiot suomalaisissa dokudraamoissa 1976–2006

- Pölhö, Roope: Kolme suurta ja Kaukoidän nouseva suurvalta : Kansallisen Kokoomuksen, Suomen Keskustan ja Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen suhtautuminen Kiinan kansantasavaltaan 1978–1994

- Enckell, Casper: ”Käsitykseni mukaan se ei voi olla kukaan muu kuin Neuvostoliitto…” : Pohjois-Suomea koskeva uhkakuvakeskustelu kolmannessa parlamentaarisessa puolustuskomiteassa 1979–1981.

- Pohjakallio, Emilia: Pesänlikaajista sananvapauden ritareiksi : Lehdistön sisäinen keskustelu Tamminiemen pesänjakajista seuranneen poliittisen skandaalin keskellä

Historian käsittely

- Raappana, Maria: ”Valtaistuimen ja isänmaan puolustukseksi on jokainen Suomen mies asevelvollinen” : kirjallisuuskatsaus saamelaiseen sotahistorian käsitteisiin Veli-Pekka Lehtolan teoksissa

- Tarkka, Juuso: Punaisen kosken valkoiset kuohut : Tamperelaisten lukiolaisten käsityksiä vuoden 1918 sodasta ja Tampereesta osana sitä

- Kuusela, Hanna: Sorakuoppien sankarivainajat : vuoden 1918 sisällissodan punaisten jälkikäteen hautaan siunaaminen sovinnon välineenä Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa 1990-2010-luvuilla

- Kankaansyrjä, Karoliina: Urhoollisia isänmaallisia vapaussotureita : lehti- ja muistelmajulkaisujen luoma kuva Espanjan sisällissotaan Francon puolelle taistelemaan lähteneistä suomalaisista vapaaehtoisista vuosina 1936–1941

- Haataja, Kalle: Kansallissankari vai vihan profeetta? Retorinen analyysi Elias Simojoesta poliittisena toimijana kahdessa henkilöhistoriallisessa teoksessa

- Suikkanen, Simo: Lievemiehistä osaksi eurooppalaista äärioikeistoa: Mitä lukion historian oppikirjat ja ylioppilaskokeet opettivat lapuanliikkeestä 1943–2022?

- Ojanperä, Juuso: ”Sodan varjot ovat hallinneet vahvasti sukupolvemme elämää” : Talvi- ja jatkosodan ylisukupolviset vaikutukset muistitiedossa 

- Pietiläinen, Terhi: Monipaikkainen Viipuri : Muistitietotutkimus siirtoväen kaupunkilaisesta karjalaisuudesta

- Myllyniemi, Satumaarit: Herkistyneen mielen enteet: Etnografinen tutkimus suomalaisten kertomista toisen maailmansodan yliluonnollisista kokemuksista ja kokemusperinnön luomisesta 

- Salovirta, Jalmari: HOLOCAUST MEMORIALS IN FINLAND : History and public discussion of the public memorials of the Holocaust in Finland

- Ojanen, Sami: Tapahtui vaarallista suomettumista : Muistitietotutkimus oppositiopoliitikkojen ajatuksista noottikriisistä ja poikkeuslaista

- Malinen, Leena: "Toinen on pro- ja toinen anti-Kekkonen, mutta molemmat yhtä lailla ennakkolähtökohtiensa vankeja" – Juhani Suomen ja Hannu Rautkallion tulkinnat Urho Kekkosen presidenttiajan ulkopoliittisista tapahtumista
- Vainikainen, Topi: Näyttämö menneen hahmottamisen välineenä : Taistolaisuuden muistaminen KOM-teatterin teoksissa Viimeinen kukkahuivi (1981), Baikalin lapset (2002) ja KONE (2010)

- Marti, Aleksi: Suomen historia avoimena ja suljettuna kertomuksena : Jännitteet virallisen historiakulttuurin tavoitteiden, tuotannon ja vastaanoton välillä

Sattuivat olemaan kunnon ihmisiä

Perniössä 5.11.1863 syntynyt Maunu A. Knaapinen tallensi vuonna 1890 julkaistuun artikeliinsa Länsisuomalaisia naima- ja häätapoja esimerkin naimakaupoista tuntemattomien, mutta varakkaiden kesken.

Puhemies useimmiten on ainakin sekä tytön että pojan vanhemmille tuttu henkilö. Mutta sattuupa välisti, ettei puhemies itsekään tarkemmin tunne paikkaa, jonne aiotaan naimaan lähteä. Näin tapahtui äskeisin Perniössä. Eräs talonpoika läksi puhemiehensä kanssa K:n pitäjään naimaan. Kumpikaan heistä ei ollut ikinä ollut likipaikoillakaan kylää, josta oli löydettävä tuleva elonkurnppani. Puhemiehen vaimo oli jossakin tilaisuudessa nähnyt kysymyksessä olevan tytön ja siellä tutustunut häneen. Tyttö siis tiesi että sen niminen talo, josta puhemies oli kotoisin, löytyi Perniössä.

Monet vaikeudet voitettuansa löysivät naimaretkeläisemme vihdoin etsimänsä talon. Heidät otettiin ystävällisesti vastaan, vietiin saliin ja hetkisen kuluttua tuotiin kahvia, sillä voitiinhan tuo melkein varmasti päättää, missä tarkoituksessa nuori mies vanhemman kumppanin kanssa tuli taloon. Kun vieraat olivat vähäsen taloon tutustuneet, ilmoitti puhemies tytölle (vanhemmat, joiden ainoa perillinen tyttö oli, olivat kuolleet) kahden kesken, keitä olivat ja millaisissa aikeissa. Tyttö lupasi asiata miettiä ja pyysi vieraiden viipymään talossa ja käymään rengin kanssa talon maitakin katsomaan. Vasta seuraavana päivänä laskettiin heidät paluumatkalle. Asia onnistui ja noin puolen vuoden kuluttua vietettiin häät. Ylkä kävi sitä ennen useampia kertoja morsiantansa katsomassa, mutta viimemainittu ei saanut mitään varmempia tietoja tulevasta puolisostansa paitsi mitä tämä itse kertoi. Sattuivat kuitenkin olemaan kunnon ihmisiä, niin että heidän avioliittonsa tuli onnelliseksi.

Samantapaisia esimerkkejä voisi kertoa useita. Mainitsen lisäksi yhden. Kotiseudullani Perniössä löytyi äskeisin talo, jonka sai perinnöksi talon vanhin tytär. Eräästä Uudenmaan läänin suomalaisesta pitäjästä tuli kosija, jota ei kukaan koko seudulla tuntenut. Tytön vanhemmat eivät edes koittaneetkaan miehestä tietoja hankkia, vaan suostuivat pitemmittä mutkitta antamaan hänelle tyttärensä. Nvt on mainittu mies isäntä talossa. Vasta vuoden paikoilla naimisen jälkeen käytiin uuden isännän kotiseutuja katsomassa.

Kuka oli kirjoittava Joh. Ahlgren?

Keväällä 1899 kerrottiin, että tamperelainen Joh. Ahlgren oli hankkimalla Lukutupa-lehdelle 350 tilaajaa voittanut asiamiesten kilpailun ensimmäisen palkinnon "Vapaa matka Pariisin maailman näyttelyyn v. 1900" (Kansan lehti 27.4.1899; Lukutupa 4/1899). Joh. Ahlgren myös kirjoitti Lukutupaan, joka julkaisi kertomuksensa Suojalan mänty (5 & 12/1898) sekä Loukas-Maija (18 & 19/1899). Asiamiestyönsä jatkui vielä vuosina 1900 ja 1901 (Lukutupa 10/1900, 12-13/1901, 24/1901).

Luulin, että Pariisin matkasta tai muusta aktiivisuudesta olisi jäänyt selviä merkkejä Tampereen sanomalehtiin, mutta niiden löytäminen osoittautui odotettua vaikeammaksi. Henkilötietojen sijaan esiin tuli Joh. Ahlgrenin kirjoittama laaja jatkokertomussarja Tampereen sanomista vuosilta 1889-1892 (*). Sanomalehden toimitus puhutteli Ahlgrenia herrana kuuluttaessaan peräänsä vuonna 1893.

Tampereen Sanomat 21.4.1893

Juuri ennen viiden vuoden häviämistään lehdistöstä Joh. Ahlgren osallistui valtakunnalliseen kulttuurikeskusteluun. Tai ainakin Päivälehti julkaisi 10.2.1892 samalla nimellä allekirjoitetun kriittisen mielipidekirjoituksen Hieman "Seitsemän veljesten" uudesta painoksesta, joka sai vastineita (US 23.2.1892, US 26.2.1892).

Poissaoloon Tampereelta keväällä 1893 sopii Juha Edvard Ahlgren (s. 18.6.1874), joka yhdessä veljensä Frans Wilhelm Ahlgrenin (s. 21.1.1877) kanssa muutti vuoden alussa Akaalle, jonne jo edellisenä vuonna oli Tampereelta lähtenyt sisarensa Ida Maria Ahlgren (s. 13.4.1868 Tampere), joka oli naimisissa Ruotsissa syntyneen kauppiaan kanssa. Akaalla Juha kirjataan työmiehen pojaksi, mutta Tampereelta lähtiessään hänkin oli ollut kauppias. (Tampereen uutiset 24.1.1893; Akaa RK 1888-1897, 5, sisarusten vanhemmat: Kaarlo Herman Juhonpoika Ahlgren (1833 - 1913) & Anna Stiina Tuomaantytär (1833 - 1878))

Tampereen uutiset 8.1.1895

Johan Edvard Ahlgren palasi kauppapalvelijaksi Tampereelle jo huhtikuussa 1894. Kesään 1899 mennessä hänestä tuli pellavatehtaan työmies ja sellaisena hän vei vihille trikootehtaan työntekijän  Helmi Amanda Santamäki (s. 6.2.1879).  (Tre RK 1888-1897, 28; 1898-1907, 48)

Tämä Joh. Ahlgren oli vain 15-vuotias, kun ensimmäiset vanhat muistelmat ilmestyivät. Mutta niistä varhaisimmat kertoivat messukyläläisten rapuretkestä. Kauppapalvelijana toimiminen todistaa kirjoitustaitoisuudesta ja työmiehenä hänet tunnetaan kirjoittajana. Lisäksi Ahlgren vaimoineen lähtee Amerikkaan vuonna 1903, mikä sopii häviämiseensä suomalaisesta lehdistöstä.

(*) Tampereen Sanomat. Vanhoja muistelmia. 
I Muuan kravustusretki (02.08.1889 no 89, 05.08.1889 no 90, 07.08.1889 no 91)
II Järvelän ukko (02.09.1889 no 102, 06.09.1889 no 104, 11.09.1889 no 106, 16.09.1889 no 108, 18.09.1889 no 109, 20.09.1889 no 110, 23.09.1889 no 111)
III Rikos-asia (16.10.1889 no 121, 18.10.1889 no 122,  23.10.1889 no 124, 25.10.1889 no 125, 28.10.1889 no 126, 30.10.1889 no 127)
IV Rautatien työssä (13.12.1889 no 146, 18.12.1889 no 148, 23.12.1889 no 150, 27.12.1889 no 151)
V Viinapannut (12.03.1890 no 30,  14.03.1890 no 31, 17.03.1890 no 32)
VI Vaasan markkinat (15.08.1890 no 96, 18.08.1890 no 97, 20.08.1890 no 98, 22.08.1890 no 99, 25.08.1890 no 100, 29.08.1890 no 102, 03.09.1890 no 104, 05.09.1890 no 105, 08.09.1890 no 106, 10.09.1890 no 107 )
VII Luku-kemut (08.12.1890 no 145, 10.12.1890 no 146, 12.12.1890 no 147, 15.12.1890 no 148,  17.12.1890 no 149, 19.12.1890 no 150, 22.12.1890 no 151)
VIII Lain mukaan (31.07.1891 no 89,  03.08.1891 no 90,  05.08.1891 no 91, 07.08.1891 no 92,  12.08.1891 no 94,  14.08.1891 no 95, 19.08.1891 no 97, 24.08.1891 no 99, 28.08.1891 no 101, 31.08.1891 no 102, 02.09.1891 no 103, 04.09.1891 no 104, 07.09.1891 no 105, 11.09.1891 no 107, 14.09.1891 no 108, 16.09.1891 no 109 
IX Kyytimiehiä (26.02.1892 no 25, 29.02.1892 no 26, 02.03.1892 no 27, 04.03.1892 no 28, 07.03.1892 no 29, 09.03.1892 no 30, 11.03.1892 no 31, 14.03.1892 no 32)
X Katovuodentakainen tarina (20.07.1892 no 85, 22.07.1892 no 86)

Nälkäisen perheen selvitys

Helsingfors Tidningar julkaisi 28.3.1857 sekä muista lehdistä kopsattuja tietoja nälänhädästä, että O. Höijerin Rautalammelta lähettämän kuvauksen nälässä eläneestä perheestä, jonka isä nappasi leivän 80-vuotiaan vanhuksen kädestä. Juttu lähti kiertämään muihin sanomalehtiin ja julkisuuden takia v. t. kuvernöörin nimissä annettiin virallinen selitys:

"Jo ennen korkeasti kunnioitettavan valtavarain toimituksen arvollisen kirjoituksen, 30 p.ltä viime Maaliskuuta, saatuani, vaadin minä, syystä, jona oli Helsingin Sanomien 24:en n:oon mainitun kuun 28 p:ltä, otettu ja O. Höijer'iltä allekirjoitettu kertomus erään kovimmassa puutteessa olevan perhekunnan tilasta Rautalammen pitäjässä, sikäläiseltä ruununnimismieheltä selitystä, mikä sanomissa kerrotun värähyttävän tapauksen oikia laita olisi, sekä josko eli mitä olisi tehty mainitun perheen kovasta puutteesta auttamiseksi; ja saan minä nyt sanotun nimismiehen vastauksen johdosta, sekä siitä mitä suusanalla olen kihlakunnan ruununvoudilta kuullut, joka, noin parin viikon päivät Rautalammella henkikirjoitusta pidettyänsä, näinä päivinä sieltä kaupunkiin tuli, mainitusta sattumasta nöyrimmästi ilmoittaa, että kirjoittaja, joka on kuvastin-tekijä Höijer'in poika Helsingistä, ylioppilas ja vuoden alusta Rautalammella eräässä torpassa lähellä kirkkoherran taloa suomen kieltä oppiaksensa oleksinut, on kertomuksellaan tarkoittanut loismiestä Johan Markkasta, joka vaimone, lapsine, äitineen ja sisärineen asuu seurakunnan lukkarin, N. A. Weckman'in luona, jolle hän on myynyt lähellä kirkkoa olevan perintötilansa. 

Talonhintaa, josta osa on vielä maksamatta, on tälle perheelle, josta mies, noin viidenkymmenen vuoden ijässä, kuuluu olevan juoppomainen, vieläpä hän ja hänen vaimonsa ja sisarensa laiskat ja huolimattomat, sekä äiti puolimielinen, Weckman'i, jota vakuutetaan varakkaaksi ja kunnolliseksi mieheksi, vähitellen maksellut, niin että Markkanen viimeis-ajoilla siitä on saanut seitsemäntoista tynneriä jyviä ja neljäkymmentä hopia=ruplaa, sekä vielä, vähää ennen Höijerin kirjoituksen lähettämistä, viisitoista ruplaa sanottua rahaa, joista enin osa on pantu yhden jauhokulin ostamiseen, paitsi kuta perheellä vielä on kymmenen tynneriä jyviä Weckman'ilta talonhintaa saamista. Tällaisessa tilassa, ja Markkasen sisaren vielä vuosittain kolmen jyvä-tynnerin muonaakin nauttiessa, ei tältä perhekunnalta suinkaan ole puuttunut omia varoja nälkää vastaan, jonkatähden vaivaishoitokaan ei ole sitä auttaa tarvinnut, ja mitä Höijer niin värähyttävästi on sen puutteenalaisesta tilasta jutellut, on ihan valhetta, varsinki kun Höijer, minkä hänen on itse täytynyt useampain arvollisten miesten läsnä ollessa tunnustaa, ei koskaan ole nähnyt tätä perhettä eikä sen luona käynyt.

Mitä Rautalammen pitäjän tilaan yleisesti tulee, on sitä aina ja tänäkin vuotena asukkaitten toimeentulon suhteen pidetty läänin paraimpana, josta syystä sieltä tänä talvena melkeitä jyväkasoja on myytykin. Tähän vielä lisänä ne neljäkymmentä kulia jauhoja, viisikolmatta tynneriä rukiita ja kolmesataa seitsemän ruplaa, kaksiseitsemättä kopeekkaa hopiassa, jotka vaivaishoito, paitsi omia varojansa, on Läänihallituksen toimesta saanut irtonaisen kansan avuksi; myös kaksisataa ja kymmenen kulia jauhoa, jotka ovat määrätyt seurakunnassa lainattaviksi ja myytäviksi, paitsi kahtasataa yhdeksääkymmentä tynneriä ohria ja tuhatta tynneriä rukiita, määrättyjä siemeneksi, sekä pitäjänmakasiinissa ja sikäläisillä erityisillä melkiöitä varoja vielä ollessa, ei mainitussa pitäjässä tähän asti nälkää ole ollut, miten vielä vaivaishoito ja ruununpalveliat kuukaus-kertomuksissaan ilmoittaneet sekä läänihallitukselta, muun ohessa, läänin tilaa paikalla tiedustelemaan lähetetyt virkamiehet todistaneet ovat. Kerjäläisten, valitettavasti usein suurissakin joukoissa, pitkin pitäjää kulkeneen, ei tosin ole kiellettävä, mutta suurin osa niitä tulee Pohjanmaalta ja muilta pohjaisemmilta seuduilta, ja taitaneekin näiden kuleksiminen olla nykyisten asianhaarain suhteen vaikia estää." (SJS 7.5.1857)

Virkamiesten oli syytä esittää asiat parhain päin, mutta eivät ole kaikki silmännäkijäkertomuksetkaan tosia.  

Kuoliko Magdalena Heinonen 105-vuotiaana?

Suomalaisia tulee vastaan ulkomaisissa lähteissä, vaikka heitä ei olisi hakemassa. Muun tutkimustyön lomassa huomasin pariisilaisessa sanomalehdessä Gazette de France 18.12.1772 julkaistun Tukholmasta 24.11.1772 lähetetyn uutiskirjeen, jonka loppukappaleessa kerrotaan kahdesta yli 100-vuotiaana kuolleesta naisesta, joista toinen on Oulusta. (Uutistyypistä on lisää tietoa väitöskirjassani Kanssakirjoittaminen Posttidningarissa ja Inrikes Tidningarissa 1729–1791)

Ajattelin ihan pikaisesti tarkistaa Magdalena Heinosen tietoja, mutta hautaustaan en löytänyt Hiskin perusshaulla. Mahdollinen tiedonmuru oli porvari Erik Kokon ja Magdalena Heinosen 21.4.1729 syntynyt tytär, joka oli kastettu Oulussa. Kiitos Digihakemistoon tehdyn työn, tämä perhe oli hämmästyttävän helppoa löytää Oulun rippikirjoista. Rippikirjojen tiedoilla googlaten osuin vanhaan SukuForumin viestiin, jossa on

Anna Samuelintytär Paldania, * n. 1725, † 8.1.1774 Oulu.
Pso: Oulu 2.12.1758 Johan Erikinpoika Kokko, * 1718 Oulu, ‡ 19.5.1763 Oulu. Porvari Oulussa. Vht: Kauppias Oulussa Erik Johaninpoika Kokko, * n. 1685 Oulu, ‡ 17.7.1757 Oulu. & Magdalena Andersintytär Heinonen, * (rk) 1685, ‡ 27.5.1772 Oulu. (Miehen 1.Pso: n. 1745 Brita Sigfridintytär Granroth, * n. 1725, ‡ 8.7.1756 Oulu. (SS 527)).

Magdaleena oli hautauskirjauksessaan Erik Kokon leski. Vuonna 1760 aloitettuun rippikirjaan hänelle on ensimmäistä kertaa merkitty syntymävuosi 1685, joka on järjellinen, kun poikansa on syntynyt 1718 (33 v.) ja tyttärensä 1729 (44 v.). Miten ja kenen toimesta kuolinikä 85 vuotta sitten mahtoi lisääntyä 30 vuodella?