Vanhemman Matts Hahtolan syntymäajaksi kerrotaan SukuForumilla 17.6.1798. Poikansa kertoman mukaan tämä
oli pienen maatilan omistajan poika Siikajoen seurakunnasta ja kasteessa saanut nimekseen Matti. Mutta kun lapsia oli paljon ja maatila pieni, täytyi isäni, joka oli vanhin, lähteä hakemaan rengin paikkaa, jonka saikin kauppias Fellman'ilta Raahessa.Siikajoen kasteista ei oikealla päivämäärällä Mattia löydy, mutta voi hän silti paikkakunnalta olla. Vaimostaan poikansa kertoo, että
torpantytär Kaisa Röning Pattijoelta, oli samassa talossa kyökkipiikana, ja palveltuaan yhdessä talossa useampia vuosia, rakastuivat toisiinsa, ja niin tuli heistä parikunta sekä yksi pari lisää Raahen kaupungin roskatyön tekiäin ja huonekuntalaisten kirjoihin.Kaisa on Pattijoen rippikirjoista löydetty. Hän kertoi aikanaan pojalleen, että olivat miehensä kanssa
palveluksensa ajalla olleet säästäväisiä, oli heillä kummallakin palkka-säästöjä, ja kun eräs työmies oli kaupitellut taloaan, ostivat sen ja maksoivat paikalla, oltuaan huonekuntalaisena toista vuotta. Talon maksettuaan jäi kolme reikäleipää vartaaseen, silloin oli isä lausunut: "Nyt on oma talo, mutta katsoppas leipävartaaseen?" "Älä ole milläsikään, kyllä Jumala siunaa toista, oli äiti vastannut."
eteläpuolella kaupunkia. Sen kaupungin osan korttelia nimitettiin "Nätterborgiksi", tietysti sentähden kun siinä oli ainoastaan kuusi yksihuoneista mökkiä. Meidän talossamme oli kolme huonetta ja seinät ulkopuolelta punaiseksi maalattu, ja nimitettiin sitä Nätterborgin konsulin taloksi. Sen nimen risti talollemme eräs samassa korttelissa asuva irstas ja juoppo nainen, jolla oli useampia jalkalapsia. Lapset olivat kuitenkin siivoja, elättivät itseään kerjäämällä, ja pientä asiaa tehdessään ansaitsivat lanttijakin. Mutta kun heidän äitinsä sai rahat käsiinsä, osti hän niillä viinaa. Kun lapset huomasivat mihin heidän äitinsä rahat käytti toivat he sittemmin rahansa vanhemmilleni talteen, siitä syystä alkoi sanottu nainen nimittää taloamme Nätterborgin konsulin taloksi, kun siellä muka tallennetaan muiden rahoja. Siitä saakka muutkin irvi-hampaat käyttivät samaa nimitystä, ja nimittelimät meitä lapsia Nätterborg'in konsulin lapsiksi, jotka saavat periä kultakolikolta. Isä oli näet eräänä rahan muuton aikana vaihettanut rahaa ja y. m. ohessa saanut toistakymmentä kultarahaa, jotka oli muutamain hammastikkuna, ja niillä ivasivat lapsiakin.Matin jälkeen perheeseen syntyi 14.4.1839 poika Jaakko, joka
pantiin kouluun, mutta oli halutoin opintoja harjoittelemaan, eikä siis monta lukukautta käynyt koulussa. 18 vuoden ijällä lähti hän "jungmannista" merelle, ensi laivan purkaus-paikassa oli muiden yllytyksestä karannut laivasta ja oltuaan tovereinsa seurassa muutamia päiviä maalla, oli palannut laivaan takaisin, mutta eräänä myrskyisenä iltana pimeässä purjeita kokoon kääriessä oli pudonnut mastosta mereen, ja niin sai siellä hautansa. Veli Jaakko oli minua tukevampi ruumiiltaan ja väkevämpi voimiltaan, jo 18 vuoden ijällä paiskasi hän tavallisia miehiä kisaillessa kenttään.Sisaret Maija ja Lovisa menivät merimiesten kanssa naimisiin. Tämä vahvistaa Marian osalta SukuForumin postaus ja Lovisan osalta SukuForumin postaus.
(*) 7.6.1890, 11.6.1890, 14.6.1890, 18.6.1890, 21.6.1890, 25.6.1890, 9.7.1890, 12.7.1890, 19.7.1890 Oulun Ilmoituslehti
Kartta Kaupunkikartat (kokoelma) > Raahen kartat > Plan af Brahestad. (Raahe Iq* 9/- -)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti