Sessio II:n aloitti Georg Haggrén maaseudun muutoksella 1500-luvulla eli Uudenmaan kyläkaivauksien tuoloksilla. Jollain arkeologiaretkellä meille kerrottiin Finnon keskiaikaisesta kylähautapaikasta, mutta nyt sain kuulla, että sieltä on löytynyt eläinten luita, mikä sai asian kuullostamaan vielä eksoottisemmalta. (Mankbyn osteologisessa analyysissä ei löytynyt riistaeläimien luita, mikä merkittävää sekin.)
Ilkka Nummela puhui 1500-luvun taloudesta esittäen kysymyksen siitä onko tulkinta 1500-luvun mittaan köyhtyvästä kansasta oikea tai ainoa mahdollinen. Mielenkiintoisia ajatuksia ja tilastoja. Puhuttelevia olivat kartat vuosilta 1571 ja 1600, joiden perusteella monet osat maasta köyhtyivät - ainakin suhteessa Turun ympäristöön.
Kahvitauon jälkeen session II aloitti Göran Malmstedt Göteborgista. Eteläinen riikinruotsi oli kielitaitoni rajalla. Otsikon mukaan kyse oli kiroilusta ja jos ymmärsin jotain niin sen, että 1500-luvulta 1600-luvulle tultaessa kiellettiin Jumalan nimen väärinkäytön lisäksi vastaava paholaiseen viittaaminen. Kun kieltäminen oli tarpeen niin tapakin lienee yleistynyt. Joko siksi, että kristinuskon Jumala oli menettänyt mahtinsa tai aikaisempi kielto mennyt vihdoinkin jakeluun.
Olli Matikainen puhui Gödick Fincken elämänkerran kirjoittamisen ongelmista. Esitetty jo monia tulkintoja ja pitäisi tehdä vielä yksi. Ottaen huomioon omat haasteeni henkilökuvan luomisessa pelkkien verotietojen ympärille, en osannut suhtautua kysymyksen asetteluun sympaattisesti. Lisäksi vielä kysymys enemmän ja vähemmän rationallisesti tehdyistä päätöksistä enemmän tai vähemmän tunnistetulla tavalla...
Päivän lopetti Kimmo Katajala, joka oli poiminut Kustaa Vaasan kirjeistä maininnat Suomesta ja suomalaisista. Mielenkiintoinen oli havainto, että samoista tapahtumista kirjoittaessa suomalaiset olivat suomalaisia kun vastaanottaja Suomessa ja ruotsalaisia kun vastaanottaja Venäjällä.
Mielenkiintoinen oli myös maantieteellinen analyysi Finne-nimeä käyttäneistä samaisissa kirjeissä. Minä olin siinä uskossa, että nämä kansallisuusperusteisilta näyttävät liikanimet, jotka otettaisiin / annettaisiin kotiseudun ulkopuolella ovat selvä juttu, mutta Katajala näki aihetta kyseenalaistaa asian. Terveeellistä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti