Ensimmäinen kohde oli Jokioisten kartano, joka tarjosi klassisia linjoja ja kaakeliuuneja.
Huittisten hirvenpään löytöpaikalla satoi ja jäin arkana bussin viereen. Lounaan jälkeen Kauttuan ruukilla kiertelin ja katselin, mutta en saanut juuri mitään irti.
Euran Käräjämäki oli minulle tuore kohde. Hautamonttuja erottui paljain silmin, varsinkin kivillä peitettynä versiona.
Sammallahdenmäellä olin aiemmin nähnyt Kirkonlaattian, mutta nyt pääsin katsomaan toisenkin ison kivikasan.
Raumalla en naismuistiin ollut käynyt katsomassa kirkkoa sisältä. 1890-luvulla "restauroidut" maalaukset olivat omalla tavallaan vaikuttavia.
Kaupunki oli hiljaisempi kuin juhannuspäivänä (jolloin olen myös siellä liikkunut). Lauantaina vietettiin venetsialaisia ja kävelin minäkin hotellin respan ohjauksella meren rantaan katsomaan kokkoa ja ilotulitusta elokuun pimeässä illassa. Mukava tapa lopettaa loman toiseksi viimeinen päivä.
Alla Pyhän kolminaisuuden kirkon rauniot Vanhassa Raumassa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti