Historiska museetin ainoa esillä ollut vaihtuva näyttely oli OHTSEDIDH – samiska kulturyttringar i Mellansverige.
Alkuvaikutelma oli hätkähdyttävä, muttei hyvällä tavalla. Keskellä pienehköä salia, jonka vitriineissä on usein ollut tekstiilejä, oli puoli tusinaa planssia ja yhdessä vitriinissä muutama esine. Planssit olivat alueellisten museoiden tuotantoa eli näyttely on kiertänyt paikasta toiseen. (Myöhemmin huomasin, että tekstit olivat myös verkossa.) Historiska museetin kontribuutio olivat esineet: rumpu, laukun osa ja kaksi lusikkaa.
En samisk befolkning fanns långt ner i södra Norge, södra Finland och i Mellansverige. Denna situation kom sannolikt att fortsätta att prägla Skandinavien medeltiden igenom, och när de skriftliga källorna blir fler under slutet av medeltiden och den tidigmoderna tiden, hittar vi spåren av en spridd samisk befolkning långt söder om Sápmis förväntade sydgränser. [...] Från de äldsta kyrkböckerna från 1600-talets Mellansverige finns samiska dopvittnen och faddrar. En del var kringresande och en del sannolikt fastboende. Vi vet om dem för att de kallas för ”lappar”, ett ord som vid denna tid inte haft den nedsättande klang det kommit att få senare. En del kallas också finnar, inte helt lätt att skilja från befolkningen från rikets östra halva, Finland.
Saman artikkelin mukaan vuonna 1671 annettu kuninkaallinen määräys siitä, että poronhoitoa sai harjoittaa vain Lapinmailla, oli tarkoitettu pitämään valtakunnan pohjoisin osa asutettuna. Luulisi, että tätä vaikutuksineen on kommentoitu suomalaisessa paikallishistoriallisessa tutkimuksessa, mutta en ole lukenut sitä tarpeeksi. Tosin Nordin toteaa, ettei määräyksellä ollut havaittavaa vaikutusta Mellansverigessä. Vuoden 1720 vahvistuksen jälkeen kuningas sai kolme vasta-anomusta, eikä vain näyttelytekstin yhtä. Näiden perusteella luotu systeemi oli alueellinen, joten siksi Suomessa ei ole vastaavaa.
(Nordinin tieteellisiä artikkeleita ovat esim. Center of Diversity: Sámi in Early Modern Stockholm in the Light of European Colonial Expansion. A Historical Archaeological Approach (2018), Samer i imperiets mitt. Samiskt liv i det tidigmoderna Stockholm – en glömd historia (2018, pdf), Spaces of Resilience and Resistance: Sámi Habitation in Southern and Central Sweden During the Late Medieval and the Early Modern Period (2022) ja Voices of the forests. Eviction, control, and the birth of the ‘Parish Lapp’ system in early modern Sweden (2022, yhdessä Sven Olofssonin kanssa). Hän on myös yksi kirjoittajista tutkimusraportissa Samer i Uppland. Arkeologiska forskningsundersökningar, del 1. Östervåla och Nora. (2022, pdf).)
Nyt siis ymmärrän, miksi "pitäjänlappalaisia" ei ole Suomen puolella. Epäselväksi jää se, mihin perustuu keskiaikaisen asutetun Suomen ulkopuolella liikkuneen porukan etninen luokittelu. Kiinnostaisi lisäksi tietää, onko saamen puhujista mainintoja 1600-luvun tuomiokirjoissa. Sekä moni muu asia.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti