Tukholman suomalaisen seurakunnan listoista löytyi lisäesimerkkejä edellisessä osassa esiintyneelle avioitumiselle Tukholmassa asumatta siellä ennen tai jälkeen.
Syyskuussa 1756 (kirjoitettu 1757, mutta tämä on muiden samassa paperissa olevien lukujen perusteella virhe) kuulutuksia hakivat Raumalla syntynyt 24-vuotias kauppias Friedrich Grönlund ja 17-vuotias Eunica Pihlman, joka oli syntynyt Uudessakaupungissa (oik. Kalannissa). Toisena takaajana oli pappi Isaac Pihlman, jonka sukulaisuussuhde Eunicaan ei selviä asiakirjasta, Kotivuoren ylioppilasmatrikkelista eikä verkon sukupuusta.
Geni-profiilin linkitetty Rauman rippikirjan 1750-1756 sivu 53 osoittaa, että Eunicalla oli muuttokirja Ulvilasta eli hän ei ollut ollut kirjoilla Tukholmassa. Sulhasella oli puolestaan Tukholmassa mukana kotiseurakunnastaan 21.8.1756 saatu todistus. Avioliiton jälkeen yhteiselo käynnistyi Raumalla, jossa syntyi tytär Ulrica 24.8.1757.
Rauman pappi Henric Tocklin oli 20.9.1770 antanut esteettömyys todistukset sekä Porissa syntyneelle, mutta Raumassa aseneelle kulta- ja hopeasepälle Daniel Blom (26v.) että Raumalla syntyneelle neidolle Hedvig Ståhle (19 v.). Heidän kanssaan oli kuulutuksia hakemassa Tukholman suomalaisesta seurakunnasta 22.9.1770 Rauman kaupungin kassanhoitaja Eric Elming, Hedvigin isä H. Ståhle ja Regina-siskon mies Johan Östman. Avioliitto solmittiin 7.10.1770.Parin Raumalla kasteteuista lapsista varhaisin on 28.9.1771 syntynyt Ulrica eli kyse ei ole ajolähdöstä. Tosiaankin muoti tai kustannusten säästö? Regina Ståhle meni kuitenkin naimisiin raumalaisen porvarin Johan Östmanin kanssa 5.12.1765 ihan normaalisti Raumalla.
Vastineita on varmasti runsaasti. Yksi lisäesimerkki on Efraim Reilanderin ja Christina Sundelinin avioliitto 21.10.1792 Tukholman suomalaisessa seurakunnassa. Molemmat olivat saaneet papintodistukset kotiseurakunnistaan eli Raumalta ja Uudestakaupungista. Avioliiton jälkeen he asuivat Raumalla, jossa syntyi Agatha-tytär 27.12.1793.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti