Nostaakseni työn alla olevan Töölön Taipaleesta kertovan historiikin käsikirjoituksen tasoa edes jollain tavalla otin mukaan lentonäytökset, joita asukkaat saattoivat seurata omilta pihoiltaan. Näin päädyin lukemaan Ilmailumuseon blogista Tapio Juutisen jutun Helsingin ilmailuhistoriaa, jossa todetaan
Ensimmäinen selkeästi dokumentoitu pallovierailu Helsinkiin tapahtui syyskuussa 1886 kun suuriruhtinaanmaan pääkaupunkiin saapui pietarilaisen Alb. Schumannin sirkusseurue. Mukana seurasi myös puolalaissyntyinen ”maailmankuulu” ilmapurjehtija Karl Saks joka teki yrityksiä Kampin harjoituskentältä (nyk. Narinkkatori) nousta ilmaan n. 20 metriä korkealla pallollaan. Trapetsitaiteiluakin ilmassa esittänyt Saks koki Helsingissä surullisen lopun: navakka tuuli ajoi hänen pallonsa lopulta Harmajan majakan luo missä se upposi lopulta Suomenlahteen.
Sekä "selkeästi dokumentoitu" että "pallovierailu" ovat määrittelykysymyksiä, mutta kesä 2019 Hesperia-sarjassani kirjoitin ensinnäkin, että
Jean Louis Magito, joka oli Esplanadin teatterin pienemmissä tiloissa edellisinä vuosina järjestänyt miekkailukohtauksia, lisätehosteita ja ilotulituksiakin, ilmoitti kesän 1835 lopulla kuuma(?)ilmapallonäytöksestä Stålhanen puutarhassa.
Ilmoitus yrittämisestä ei tietenkään ole todiste onnitumisesta. Kyse ei kuitenkaan ollut ainutlaatuisuudesta, sillä myöhemmin kirjoitin, että
Vuoden 1845 erikoisempaa, joskin mahdollisesti ennenkin nähtyä oli sirkustirehtööri Alexander Wehlen ilotulitus- ja ilmapallonäytäntö.
Tämän olin kai poiminnut kirjallisuudesta, mutta alkuperäisenä lähteenä ollut ilmoitus oli yksinkertaista löytää Kansalliskirjaston digitoinneista.
Helsingfors tidningar 10.9.1845 |
Helsingfors Tidningar 20.6.1846 |
Helsingfors Tidningar 2.8.1848 |
Ilmassa purjehtiminen ja ihmishengen hukka. Sirkuksen isäntä, hra A. Schumann oli toispäivänä j. pp. Kampin kentällä pannut toimeen kilpailun, jota katsomaan oli kokoontunut paljon väkeä. Lopuksi laskettiin ilmapallo. Tätä seurasi Pietarista tänne tullut ilmassapurjehtija eräs hra Saks, istuen pallon alla riippuvalla trapetsilla. Mukana oli hänellä ilmalla täytettyjä rakkoja, jotta hän niiden avulla pysyisi veden pinnalla, jos täytyisi laskeutua mereen.
Tuuli, joka kävi pohjaisesta ja joka päivällä oli kovanlainen, oli vähän tyyntynyt. Vaan se oli sittenkin siksi kova, että, kun pallo alkoi nousta, se vei sen aika vauhtia mukanaan, ensin kappaleen matkan kaupunkia kohti sitten merta kohti etelään päin. Ne, jotka riensivät Kaivopuiston rannalle ja Observatorion vuorille katsomaan pallon kulkua ilmassa, näkivät sen laskevan noin k:lo 7 aikaan illalla mereen tuolla puolen Gråharan majakkaa.
Nyt lähti Sandvikin satamasta rohkeata ilmassapurjehtijaa pelastamaan höyrylaiva „Toivo". Vaan kun laiva saapui sille paikalle, missä pallo meressä ajelehti, — ei hra Saksia näkynyt eikä kuulunut, eikä myöskään trapetsia ja niitä uimarakkoja, jotka hän otti mukaansa. Nämät tavattiin kohta sen jälkeen 200 sylen päässä pallosta; vaan hra Saks oli kuulumattomissa.
Miten hra S:n on käynyt, on tietämätöntä. Kaikki etsimiset ovat tähän saakka olleet turhia. Koska moni näkijä väittää, että trapetsilla ei ollut miestä, kun pallo laskeusi mereen, on luultavaa, että hra S., kun huomasi, että pallo alkoi poistua yhä ulommas maalta aavalle merelle eikä ottanut laskeaksensa, irroitti trapetsin ja syöksi pelastuaksensa mereen ja siinä sai surmansa. Omituisinta vain on, ettei kukaan ole tätä onnetonta keikausta nähnyt.
Hra Saks kuuluu usein ennenkin tehneen tällaisia ilmaretkiä ja näiltä laskeutuneen mereen. Itse on hän luonnollisesti etupäässä syypää onnettomuuteensa. Kummastella täytyy kumminkin, ettei edeltäpäin tehty mitään varukeinoja miehen pelastamiseksi, vaikka voitiin arvata että, tuuli kun kävi pohjoisesta, pallo merelle painuisi. Kun ei tällaista hupia tahdottu kerrassaan kieltää, olisi ainakin pitänyt asettaa merelle tuulen alle höyrylaiva, joka olisi voinut tarvittaissa antaa apua. Tämä toimenpide olisi luonnollisesti ollut hra Schumannin asia, hän kun oli miehen palkannut tätä uskaliasta retkeä tekemään.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti