sunnuntai 14. heinäkuuta 2019

Hesperian puistossa 1844-1847

Ote Vivi Linsénin maalauksesta, jossa Töölönlahdenranta vuonna 1844.
Oikealla eli pohjoisessa sokeritehdas ja joku rannan rakennuksista ehkä Töölön majatalo, johon soutuvene on matkalla?
Helsingin kaupunginmuseo, CC BY 4.0
Stålhanen, joka viime tingassa pyöritti jäärataa makkaratarjoilulla,
sorruttua talousvaikeuksiin Töölön ravintolaa alkoi vuodesta 1844 pyörittää J. G. Carling,

joka yllänäkyvän ilmoituksensa mukaan lupasi tarjoilla kaikki päivän ateriat, teen, kahvin, limonaadin sekä jäätelön.

Carling toi kesällä 1844 Töölönlahdelle vesisukset! Nämä luutnantti Höökenbergin patentoimat värkit oli ensiesitelty Tukholmassa kesäkuussa 1841. Fritz von Dardelin kuvien perusteella kyse on suunnilleen suppauksesta, joka on ollut viime vuosina Töölönlahdella tuttu näky.


Musiikkia kuultiin koko kesä, mutta epätavallisempi oli kauden lopetuksena "Tivolin tapaan" valaistu puisto.
Viimeistään helmikuussa 1845 Töölössä oli käytössä keilarata.
Erilaista musiikkiohjelmaa on niin paljon, ettei sitä ole tarkoituksen mukaista listata. Vuoden 1845 erikoisempaa, joskin mahdollisesti ennenkin nähtyä oli sirkustirehtööri Alexander Wehlen ilotulitus- ja ilmapallonäytäntö.

Ståhlhanen vuokraoikeudet siirrettiin vuonna 1846 Petter Sjögrenille, joka alkoi innokkaasti pyörittämään paikkaa.
Töölönlahti ennen Kluuvinlahden täyttämistä ja rautatietä vuoden 1845 kartassa.
Toisen kesäkautensa komea päätös piti olla 12.9.1847 aiemmin mainitun Jean Louis Magiton pikkuveljen ilotulitusnäytös nimeltä Lützenin taistelu. Mutta kun pari päivää aiemmin Magito vaimonsa kanssa valmisteli ravintolarakennuksessa raketteja yksi raaka-aineista syttyi itsekseen. Magito ei ehtinyt saada palavaa ainesta ulos ja tuli tarttui jo valmistuneisiin raketteihin, jotka räjähtivät. Rakennus oli pian ilmiliekeissä. Kaikki olivat päässeet ulos, mutta Magito luuli vaimonsa edelleen olevan sisällä. Hän ryntäsi liekkeihin ja kuoli 4 päivää myöhemmin palovammoihinsa.

Lähteet:

Ei kommentteja: