Sunnuntain suomalainen Tukholmassa

Vaihteeksi selasin Tukholman suomalaisen seurakunnan vihittyjen listan sijaan vuonna 1811 aloitettua rippikirjaa. Heti tuli vastaan mielenkiintoiselta näyttävä yksilö: Orivedellä syntynyt kirjakauppias. Kevyt googlaus paljasti, että kyse oli suhteellisen erikoisesta miehestä.

Orivedellä kappalaisen pojaksi 1.2.1743 syntynyt Isak Utter kouluttautui yliopistossa ja vihittiin papiksi vuonna 1769. Ruotsinkielisen Wikipedian mukaan hän sai herätyskokemuksen helmikuussa 1776. Puhui sitten saarnastuolista niin sopimattomia, että kirkkoherra ilmiantoi Utterin harhaoppisuudesta tuomiokapitulille. Parin välivaiheen jälkeen hänet erotettiin pappisvirasta 1778. Tämän jälkeen Utter muutti Tukholmaan. Hänestä tuli kirjakauppias kevääseen 1788 mennessä eli varhaisin löytämäni mainos on Stockholms postenissa 21.4.1788. Ajoituksen vahvistaa Henrik Schückin mainitsema lupahakemus marraskuulta 1787.

Todennäköisesti Utter asui Tukholman vuotensa vuokralla. Henkikirjoituksen aikaan vuonna 1800 osoitteensa oli Mercurius-korttelin tontti 68 [1] ja kymmenen vuotta myöhemmin saman korttelin tontti 70 [2]. Paikka on kirjakauppiaalle sopivasti aivan ritarihuoneen torin kulmalla. Kaupunginarkiston "1729 och 1810 års tomtnummer" kertoo, että tontti 68 on nykyiseltä katuosoitteeltaan Stora Nygatan 1 ja tontti 70 on Storkyrkobrinken 9. Wikipedia tietää, että ensiksi mainitussa osoitteessa Axel von Fersen vietti viimeiset hetkensä ennen kuin hänet tapettiin kesällä 1810 toisella puolella ritarihuoneen toria. Rakennus ei ole enää sama kuin 1800-luvun alussa, mutta Storkyrkobrinken 9:n muurit ovat 1600-luvulta, rakennustietokannan mukaan.

Utter ei mennyt koskaan naimisiin, mutta rippikirjan [3] perusteella hänellä oli ollut kolme Hämeenlinnassa syntynyttä kasvattitytärtä. Catharina Sofia Borenius (s. 16.6.1788) ja Johanna Maria Borenius (s. 9.5.1790) olivat muuttaneet Tukholmaan vuonna 1807. Johanna muutti Suomeen vuonna 1811, josta tuli tilalle (?)  Gust. Charl. Borenius (s. 16.8.1793). Utter kuoli 20.6.1812 ja Catharina sekä Gustava Charlotta ottivat muuttokirjan Suomeen 7.10.1812.

Utterin laillisia perillisiä [4] olivat Orivedellä asuva veljensä, jo edesmenneen veljen Johan Utterin lapset ja jo edesmennen sisaren lapset. Näiden joukosta löytyy nimi Borenius. Kasvattityttäret olivat Utterin veljentyttären Anna Sofia Utterin ja Henrik Gustaf Boreniuksen lapsia. He eivät perinneet erityistä osaa, sillä Isak Utterin pesä jaettiin jo vuonna 1803 tehdyllä testamentilla. 

[1] Överståthållarämbetet för uppbördsärenden (AB) G1BA:26:15 (1800) Bild 410 / sid 259 (AID: v367238.b410.s259, NAD: SE/SSA/003106)

[2] Överståthållarämbetet för uppbördsärenden (AB) G1BA:27:6 (1810) Bild 115 / sid 219 (AID: v367245b.b115.s219, NAD: SE/SSA/003106)

[3] Finska församlingen (A, AB) AII:2 (1811-1820) Bild 64 / sid 4 (AID: v84788.b64.s4, NAD: SE/SSA/0004)

[4] Stockholms rådhusrätt 1:a avdelning (A, AB) F1A:387 (1812) Bild 3890 / sid 347b (AID: v223025.b3890.s347b, NAD: SE/SSA/0145a)

Kuva: The Rosenhane Collection, the Library of the Swedish National Heritage Board (Vitterhetsakademiens bibliotek)